Skip to main content

Datsuni onpi Ratsuni

Moi,

Tällä kertaa palaamme modernien pelien parista takaisin tuttuun ja turvalliseen Famicomiin. Peli itsessään tosin on kaikkea muuta kuin tuttu, tai turvallinen: Sukellamme laukkakilpailujen maailmaan Namcon vuoden 1987 pelissä Family Jockey.



Kyllä vain, hevoskilpailuja. Ratsukilpailut ja niihin liittyvät pelit ovat mielenkiintoinen ilmiö. Niitä ei koskaan julkaista muualla kuin Japanissa, mutta siellä sitten löytyykin jos minkälaista tarjontaa. Mullekin tulee jatkuvalla syötöllä ilmoituksia Japanin Segalta Star Horse-päivityksistä. Hevospelit ovat vähän samaa luokkaa kun pachinkot, hankala ymmärtää mikä niissä viehättää. Joka ilta rivistö pukumiehiä istuu ratsukilpailupelien ääreen mättämään taskunpohjalle jääneet jeninsä ja ketjupolttamaan. 

Epäilen, että historialla on tekemistä tämän ilmiön kanssa: Uhkapelit ja vedonlyönti on hyvin tarkasti valvottua ja lähes kokonaan kiellettyä, paitsi ihan parissa urheilulajissa, joista ratsukilpailut sattuu olemaan yksi. Tämä taas liittyy yakuzaan, joka käytännössä pyöritti ja pyörittää vieläkin uhkapelejä ja on tehnyt niin jo yli 300 vuotta. Viranomaiset haluavat pitää gangsterit erillään urheilusta ja hevosia kun on vaikea lahjoa tai kiristää raha-asioilla, niin tämä laji katsotaan riittävän turvalliseksi sallia vedonlyönti. Lajeja on pari muutakin, mutta yhteistä kaikille on, että niissä on jokin muukin elementti kuin ihminen, joka vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen.



Mites tämä liittyy Family Jockeyhin? Siten, että tässäkin on “Family” pelimuoto, jossa 1-2 pelaajaa kilpailee itse skabassa ja 1-4 muuta voivat lyödä vetoa tuloksista, kuin oikeissa kilpailuissa ikään. Hauskasti neljä hahmoa ovat perheen Isä, Äiti, Poika ja Tyttö. Uhkapelit tehdään tutuksi jo varhain. :D 



Itse peli on käytännössä simppeli kilpa-ajopeli, jossa ensin valitaan menopeli 16 hevosen porukasta, joilla kaikilla on 6 ominaisuutta, jotka vaikuttavat hepojen heikkouksiin ja vahvuuksiin. Alla ote manuskasta:

 スピード Speed This number determines the highest maximum speed that the horse is able to achieve.
スタミナ Stamina A horse with greater stamina can withstand running at a high speed for longer distances than a horse with low stamina.
ガッツ Gutsy How gutsy a horse is determines how little strength it will lose when running in difficult conditions, such as rain, sand, or bumping into other horses.
ジャンプ Jump Better jumping ability means a horse will have an easier time clearing obstacles that you attempt to jump over.
ターボ Turbo Turbo dictates how quickly a horse will accelerate when it gets whipped by the jockey.
タイプ Type A horse that has a high type value will be more likely to perform well under difficult track or race conditions.



Muuten homma menee niin, että valitaan ratsu, sitten nähdään ennakkosuosikit vedonlyöntiä varten. Tässä auttaa, jos tietää mitä ne pallerot ja kolmiot käytännössä meinaavat. A-nappi antaa piiskaa, joka toimii kiihdytyksenä B-nappi hyppää. Jep, esteratojakin löytyy. Myös ratojen tyyppi, pituus ja olosuhteet vaihtelevat. Kaikki nämä tekijät sekä tietysti tarkka ohjastaminen vaikuttavat irtoaako menestystä, vai ei. Perus yksinpelissä pitää sijoittua neljän parhaan joukkoon, jotka saavat palkintorahoja, muuten se on game over. Suosikkihevosta valitessa päädyin ei niin tuulennopeaan, mutta sisukkaaseen ja kestävään Prince Meloniin. Momotaro oli toinen vahva suosikki, mutta Persikkapoika sai tällä kertaa antaa tilaa Melonipirinssille. Paikan valinnalla ja juoksulinjalla on paljon merkitystä. Osissa rataa on pehmeitä tai scrubuisia kohtia, jotka hidastavat menoa ja väsyttävät ratsua. Toisinaan radalle ilmestyy myös power up, joka hieman kasvattaa yhtä kuudesta ominaisuudesta. Ohjastajan vastuulle jää arvioida, kannattaako bonusta metsästää mahdollisen hyvän linjan menetyksen kustannuksella. Myös loppusuoralle siirryttäessä pitää huolehtia, ettei jää pussiin ja tietysti on osattava jakaa voimat oikein. Esteradoila jos missaa hypyn, niin meno loppuu siihen kerrasta. Peli on simppeli, mutta yllätti, miten paljon taktiikkaa menestymiseen tarvitaan. 



Grafiikat ja äänet ovat yksinkertaiset, mutta ajavat asiansa, ja jotenkin ne pienet pikseliratsukot olivat aika sympaattisen näköisiä. Ei kuitenkaan todellakaan mitään audiovisuaalista herkkua.

Family Jockey paljastui kelpo peliksi, joskin hieman yksinkertaiseksi pitkässä juoksussa. Ei siinä mitään, kevyt ajanvietepeli on usein paikallaan. Alle euron hintaan varsin mukava ylläri. Tämä peli valikoitui testiin Gamecenter CX.n perusteella, kuten moni muukin. Olisi muuten hauska tietää olivatko ne hevoset ihan oikeita 80-luvulla kilpailleita.


Siinä kaikki tällä kertaa, kiitoksia kaikille lukijoille ja palataan taas pian asiaan!

-malone

Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Kohtalokkaat Mutantit

 Moi, Marvel-maaliskuu päättyy tänä viikonloppuna ja se tapahtuu melko erikoisen pelin parissa. Vuorossa on Vuoden 2011 X-Men Destiny Xbox 360:lle (pelistä julkaistiin myös PS3, Wii ja DS-versiot). Pelin on kehittänyt Silicon Knights ja julkaissut Activision. X-Men Destiny on erikoinen tapaus siinä mielessä, että pelin kehitykseen ja julkaisuun liittyy aikamoista dramatiikkaa: Silicon Knightsin pomolla, Denis Dyackilla oli tapana rahoittaa studionsa pelejä siten, että hän käytti isojen julkaisijoiden projekteihin myönnettyjä resursseja kehittämään siinä sivussa ohessa muita, studion omia julkaisuja. Pelin maksanut taho siis ei saanut mitä oli luvattu, ainakaan siinä kapasiteetissa, mitä peliä kehittävän studion taholta oli annettu ymmärtää. Joku voisi ajatella, että sehän on vähintään sopimusrikkomus, ehkä jopa petos. Kyllä vain, X-Men -lisenssinhaltija tuohon aikaan, Activision, pääsi ilmeisesti asiasta kärryille ja päätti että pelin julkaisua ei siirretä, oli se peli sitten missä kun