Skip to main content

Miksi ovet ei aukene meille

Moi,
Kaikkien tunteman klassikon jälkeen vuorossa on tuntemattomampi klassikko, Chunsoftin kehittämä ja Enixin julkaisema Door Door vuodelta 1985. Tämä on alun perin Dragon Questin isän Koichi Nakamuran ensimmäinen peli, alunperin vuonna 1983 tehty ohjelmointikilpailuun japanilaiselle kotitietokoneelle nimeltä NEC PC-8801. Sama peli on portattu myös monelle muullekin tuon ajan Japani-tietokoneelle, kuten Sharpille ja MSX:lle. Tämä peli on muuten yksi ensimmäisistä Famicom-peleistä joita ostin Japanin reissulta parin vuoden takaa. 


Tuon ajan japanin PC:t ovat muuten todella erilaisia verrattuna meidän tuntemaan IBM:n stardardiin. Japanin kotitietokoneet muuttuivat perus Microsoft Windows-kamaan nimenomaan vasta Windowsin ja netin myötä 90-luvun lopulla. Tämä on oma, mielenkiintoinen aiheensa, jota ehkä pääsen vielä joskus käsittelemään.


Niin, Door Door. Puzzle-tasoloikka, jossa Chun-niminen kananmunaa muistuttava poika (lieneekö sukua Tyyris Tyllerölle) välttelee hirviöitä ja yrittää sitten nakittaa ne kentistä löytyvien ovien taakse. Kenttiä löytyy 50 kappaletta elämiä 4 plus lisäelämät pisteillä. Ei continueja tai muita kikkoja. Monsterit toimivat vähän Pc-Manin tyylisesti, eli kaikilla on oma tekoäly, jonka hyödyntäminen on välttämätöntä, jos meinaa pärjätä. Yksi tulee perässä suorinta reittiä, yksi kiipeää aina tikkaat, jne. Chun voi myös hypätä, joka on ajoittain välttämätöntä välttääkseen nalkkiin jäämisen. Door Doorin juju on kuitenkin ovet, joiden taakse pahikset pitää jujuttaa. Jos saa useamman kuin yhden kerralla, tulee bonuspisteitä. Ovet toimivat sillä tavalla, että kun Chun kulkee oven ohi kahvan puolelta, ovia aukenee ja perässä tulevat otukset menevät sisään. Toinen ohitus eri puolelta sulkee oven. Jos odottaa liian pitkään, pahikset tulevat pihalle, eli loputtomiin ei voi odotella avatun oven takana. Ovissa on myös kahvoja joko vain toisella tai molemmilla puolilla, eli tämä on otettava huomioon. Parit ansat löytyvät silloin tällöin lattiapiikkien muodossa. Bonusesineistä saa pisteitä. Hyvin simppeli kasarin alun peli siis, muisitutaa jotenkin Pac-Mania, vaikkei toimi kuitenkaan samalla lailla.


Ulkoasu on yksinkertainen, kuten arvata saattaa. Hahmot ovat kuitenkin hauskan näköisiä ja pelaajan lippispäinen pallero sympaattinen. Musiikkiluuppi ajaa asiansa. Henkilökohtainen suosikkini on oranssi pahis. Hieman vähemmän yllättäen designit muistuttavat meren eläviä, niinkuin Space Invadersissa. 


Door Door ei simppelistä pelattavuudestaan ja lapsekkaasta ulkoasusta huolimatta ole mikään helppo peli. Koska continuea ei ole, koko peli on vedettävä kerralla putkeen. Ainakin meikäläiselle jo kentästä 10 eteenpäin tasot olivat jo oikeasti hankalia, joten tämä on mentävä yritys/erehdys-tyylillä. Ei onnistunut lähellekään yhdessä illassa, joten treenattavaa löytyy. Kaikki mokat ovat kuitenkin omia. Tämä ei ole epäreilu, vaan ihan rehellisen hankala peli.


Siinä oli varhaista Enixin tarjontaa ja mitä tapahtui ennen Dragon Questin nousua käsittämättömän suosituksi ilmiöksi. Door Door on varhaisten kolikkopelien hengessä tehty hankala, mutta sympaattinen toimintapuzzle. Tämä on muuten Famicomin puolella ihan aidon klassikon asemassa: Japanin suurin pelilehti Famitsu listasi kymmenkunta vuotta sitten Famicomin klassikot ja siellä se vaatimaton  pieni pallero komeili Marion, Zeldan ja muiden massiivisten brändien joukossa. Nakamura on myös Chunsoftin perustaja ja pitkäaikainen presidentti. Firma on nimetty juuri tämän hahmon pohjalta.

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille ja palaan taas pian asiaan!

-malone
  

Comments

Anonymous said…
Kiitokset taas sivistämisestäni! En ollut kuullukaan ko. pallerosta tai ovikonseptista.
Snou
Malone said…
Ollos hyvä o7. Aika harva tätä varmaan tietää, mutta just siksi jännä tapaus.

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Persikkapojan Päihittäjä

 Moi, Tällä viikolla pidetään tauko Gundam-hommista ja katsotaan, miltä näyttää Shueisha Gamesin (jep, se mangajulkaisija) hiljattain ilmestynyt Oni: Road to be the Mightiest Oni. Pelin on kehittänyt Kenei Design ja se löytyy Switchille, PC:lle ja Playstationeille. Kyseessä on seikkailupeli, jossa pieni Oni nimeltä Kuuta ja hänen yokai-kaverinsa Kazemaru matkustavat Kisejiman saarelle treenaamaan taitojaan, jotta Kuuta voisi kostaa karmaisevan nöyryytyksen, jonka hänen klaaninsa koki murhanhimoisen Momotaron käsissä. Tämä on siis tarina, joka kertoo Momotaron kansantarun, mutta Onin näkökulmasta.  Pelin ulkoasu muistuttaa paljon Zelda Wind Wakeria ja myös pelityyli lainaa vahvasti Zeldaa, elämämittarina toimivia sydämiä myöten. Kuuta seikkailee pitkin saarta suorittaen tehtäviä ja tehden hommia saaren muille asukkaille, joilta puolestaan saadaan bonuksia ja tarvikkeita Kuutalle. Valuuttana toimivat saarelta poimittavat sienet ja ostettaviin esineisiin kuuluvat mm. uudet nuijat, housut