Skip to main content

Posts

Kulmakunnan Ystävällinen Salainen Agentti

 Moi, Otetaanpa pitkästä aikaa lootan avaus. Menneellä viikolla saapui paketti, jonka sisältöä pääsemme ihmettelemään tuoreeltaan. Sarja saattaa olla tuttu blogeja pidempään lukeneille, nimittäin Kaiyodon Revoltech Amazing Yamaguchi ja vielä tarkemmin Agent Venom. Jos tämän mieli saada, niin ennakkotilaus piti olla sisässä hyvissä ajoin, sillä alan harrastajia youtubessa ja muualla seuranneena näyttää siltä, että kaikki menivät, eikä piisannutkaan. Se oli jossain määrin ennakoitavissa, sillä varhaisten kuvien perusteella kyseessä saattaa olla sarjan paras julkaisu. Jos Agentti Venom ei ole ennestään tuttu, niin tässä pieni esittely: Agent Venom on yksi lukuisista Hämähäkkimies-universumin hahmoista, jolla on mukanaan Venom-symbiootti. Tällä kertaa mustan mönjän alta löytyy Peter Parkerin vanha “koulukaveri” Flash Thompson, entinen lukion jalkapallosankari, sittemmin sotaveteraani, invalidi ja Venom-symbiootin myötä supersankari. Flash Thompsonin homma meni nimittäin niin, että vaikka h
Recent posts

Hiekkalaatikolla

 Moi, Tällä kertaa ajattelin vilkaista hiljattain edesmenneen mangan jättiläisen, Akira Toriyaman kunniaksi herran teokseen perustuvaa tuoretta peliä. Kokeilin siis, miltä tuntuu San Landin demo. Sand Land on akira toriyaman vuonna 2000 Shonen Jumpissa julkaistu lyhyt tarina, jota olisi ehkä helpoin kuvailla sanoilla “humoristinen Mad Max”. Lyhykäisyydessään siis, Toriyaman hahmot seikkailevat aavikolla. Päähähmo vaikuttaa olevan jonkinlainen demoni, nimeltään Beelzebub, jolla on mukanaan pari vanhempaa miestä. Ilmeisesti tarinan mukaan paha kuningas on ryöstänyt maailmasta kaiken, vettä myöten, minkä vuoksi maasto on pääosin aavikkoa. Tähän peliin Toriyama oli suunnitellut uuden, vehreämmän alueen, joka ei kuitenkaan ole mukana demossa. Sand Land-pelin uusi alue lienee siis Toriyaman viimeisimmiksi jääneitä tuotoksia, mikä tekee tästä pelistä omalla tavallaan erityisen. Tarinasta ja sen kulusta en osaa sanoa paljoa, koska demo alkaa selvästi keskeltä peliä, eikä se avaa tilannetta juu

Kolikkopelit Taskuun

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää viime kesän tuliaispelien perkaamista viime kesältä. Jep, näitä riittää, eikä loppu häämötä vielä lähimaillakaan. Vuorossa on Neo Geo Pocket Color Selection vol.1 Switchille. Tässä on kyseessä siis 10 pelin kokoelma, mutta keskityn kuitenkin yhteen peliin kerrallaan. Tarkastelun alle valikoitui vanha suosikki, Samurai Shodown 2 käsikonsolille sovitettuna.    Neo Geo Pocket Color on mielenkiintoinen käsikonsoli, sillä se osuu erikoiseen väliin Game Boyn ja Game Boy Advancen aikoihin. Neo Geo-kolikkopelien valmistaja oli mukana Nintendon Game Boyn dominoimassa käsikonsolikisassa kokonaista kaksi vuotta, mihin mahtuu kaksi käsikonsolia, Neo Geo Pocket ja Neo Geo Pocket Color. Niitä valmistettiin vuosina 1998-2000, eli lyhyen aikaa, mutta siitä huolimatta härvelin peleihin lukeutuu useampiakin erittäin hyviä käsikonsoliversioita tunnetuista pelisarjoista. Itse laite oli teknisesti pätevä ja itse pidän melkoisena saavutuksena sitä, että se onnistuu virr

Agentteja Porraskäytävässä

 Moi, Tällä viikolla on vuorossa paluu pitkästä aikaa Famicomin pariin. Katsotaan, miltä vaikutti Taiton vuoden 1983 kolikkopeliklassikko Elevator Actionin Famicom-julkaisu vuodelta 1985. Konsoliversion toteutuksesta vaastaa Micronics, joka on tuttu konsolikäännösstudio muistakin Taiton peleistä, vaihtelevalla menestyksellä.  Elevator Action on simppeli toimintapeli, jossa pelaajan ohjaaman agentin “no. 17” tehtävänä on hakea rakennuksen kellarissa sijaitsevat salaiset dokumentit, jotka löytyvät punaiseksi merkityistä huoneista ja paeta kadulla odottavalla autolla. Samalla vältellään ja ampuillaan rakennuksessa olevia vartioita ja vihollisagentteja. Kerroksia on käsittääkseni 30, sitten vuorossa on uusi rakennus ja idea on kaikissa sama.  Pelin erikoisuus on hissit, joita pelaaja voi ohjata ylös ja alas ristiohjaimella. Muuten homma toimii juuri siten kun voisi olettaa: Hahmon ohjaus ja yksi nappi pistoolille. Nirri lähtee yhdestä osumasta, tai jos jää nalkkiin hissin ja katon tai latt

Ihmettä Kerrakseen

 Moi, Tällä viikolla vaihteeksi ihan muuta kuin Marvelia. Minulla oli jo pidemmän aikaa mielessä kokeilla pitkästä aikaa vähän jotain erilaista ja kuitenkin nostalgista, joten hommasin itselleni viimeisimmän Marion, Super Mario Wonderin, joka julkaistiin viime syksynä.  Super Mario Wonder vaikutti trailerin perusteella oikein hauskalta tasoloikalta, joka yhdistää sopivasti perinteistä sivulle scrollaavaa tasoloikkaa, mikä on minun ehdottomasti suosimani tyyli tasoloikalle, mutta tuo tuttuun kaavaan mukavasti uutta muokkaamalla kenttien rakennetta ja tyyliä kekseliäästi. Mario on muista tutuista hahmoista muodostuvan delegaation kanssa valtiovierailulla Flower Kingdomin kuningaskunnassa, minne tietenkin löytää tiensä myös Koopakuningas valloitukset mielessä. Marion ja kavereiden pitää siis taas pelastaa yksi kuningaskunta, tällä kertaa löytämällä maagisia siemeniä, jotka ovat Koopan lapsien valloittamissa linnoissa. Tuttua meininkiä, mutta se on minulle enemmänkin plussaa kuin miinusta.

Kohtalokkaat Mutantit

 Moi, Marvel-maaliskuu päättyy tänä viikonloppuna ja se tapahtuu melko erikoisen pelin parissa. Vuorossa on Vuoden 2011 X-Men Destiny Xbox 360:lle (pelistä julkaistiin myös PS3, Wii ja DS-versiot). Pelin on kehittänyt Silicon Knights ja julkaissut Activision. X-Men Destiny on erikoinen tapaus siinä mielessä, että pelin kehitykseen ja julkaisuun liittyy aikamoista dramatiikkaa: Silicon Knightsin pomolla, Denis Dyackilla oli tapana rahoittaa studionsa pelejä siten, että hän käytti isojen julkaisijoiden projekteihin myönnettyjä resursseja kehittämään siinä sivussa ohessa muita, studion omia julkaisuja. Pelin maksanut taho siis ei saanut mitä oli luvattu, ainakaan siinä kapasiteetissa, mitä peliä kehittävän studion taholta oli annettu ymmärtää. Joku voisi ajatella, että sehän on vähintään sopimusrikkomus, ehkä jopa petos. Kyllä vain, X-Men -lisenssinhaltija tuohon aikaan, Activision, pääsi ilmeisesti asiasta kärryille ja päätti että pelin julkaisua ei siirretä, oli se peli sitten missä kun

Pulttipyssyn Tuomio

 Moi, Tällä viikolla luodaan nopea silmäys Warhammer 40,000:n synkkään tulevaisuuteen ennen Marvel-maaliskuun päätöstä Ryhmä-X:n parissa. Katsotaan, miltä tuntui Game Passiin pari viikkoa sitten ilmestynyt Warhammer 40,000 Boltgun. Auroch Digitalin kehittämä ja Focus Entertainmentin julkaisema peli löytyy kaikille moderneille pelihärpäkkeille.  Boltgun on ns. “boomer shooter” ja muistuttaa Doomia enemmän kuin vähän. Nopealla vilkaisulla voisi melkein luulla että tämä on Doom 2:n modi ysäriltä. Kuitenkin, kyseessä on viime vuonna julkaistu peli ja hieman yllättäen yksi harvoista Warhammer 40K pyssyttelypeleistä. Muita mieleen tulevia on vain ysärin Space Hulk, joka on sekin enemmän taktista ryhmänjohtoa kuin puhdasta ammuskelua ja nettimoninpeli Darktide.  Hieman yllättäen pelin tarina liittyy tiiviisti vuoden 2011 PS3/360 Space Marine-pelin tarinaan, jota jatketaan siten, että Inkvisiittori lähettää toisen Ryhmän Ultramarineja siivoamaan kapteeni Tituksen keikan jälkiä. Homma menee väh