Hei,
Tällä viikolla on vuorossa valtavan suosion saavuttaneen sarjan ja popkulttuuri-ikonin ehkä vähimmälle huomiolle jäävä peli. Vilkaistaan, miltä Famicomin vuonna 1983 julkaistu Mario Bros. tuntuu nykyään.
Mario ilman superia siis. Tämä oli rookie Shigeru Miyamoton toinen peliprojekti, vuoden 1981 Donkey Kongin jälkeen. Kongin Jumpmanilla on nyt nimi, Mario ja Mariolla on veljpoeka, Luigi. Mario Bros oli Famicomin julkaisupeli Japanissa, jossa konsoli ilmestyi siis jo niinkin varhain kuin 1983. Meno on edelleen simppeliä yhden ruudun arcadea ja muuta tavoitetta kuin pisteet ei ole.
..siis armottoman kaverin kampittamisen lisäksi, joka on pelin oikea tavoite. Tämä on omiaan tuhoamaan ystävyys- ja sisarussuhteita, sillä Mario on selvästi suunniteltu kilpailun ympärille. Peli itsessään on niin simppeli (täräytä tasoa alhaalta päin, jolloin mörkö kellahtaa nurin ja sen voi potkaista pois kentästä) ettei siitä irtoa kovinkaan paljon riemua itsekseen pelattuna ja se muuttuu nopeasti tylsäksi ilman toista pelaajaa ja kisaa pisteistä, tai todennköisemmin siitä, kumpi saa tapettua toisen pelaajan nopeammin Pelaaminen tukee vastustajan älyttämistä ja kyttäämistä mainiosti, koska joka kentässä on “POW” palikka, joka täräyttää ja pompauttaa kaikkia tason hahmoja ja se, että sekä pelaajat että vihulaiset voi kääntää takaisin “oikein päin” täräyttämällä niitä uudelleen.
Pelin tasot ja ulkonäkö ovat, kuten julkaisuvuodesta arvata saattaa, hyvin yksinkertaiset. Hahmoihin on kuitenkin saatu Nintendolle tunnusomaisesti sympaattisuutta ja tässä nähdään ensimmäisenä perus Koopa-kilpikonnaa muistuttava vastustaja. Samoin vihreät putket tekevät ensiesintymisensä, mutta niitä ei käytä Mario ja Luigi, vaan viholliset. Tuttuja elementtejä alkoi näkyä jo tässä vaiheessa.
Alkuperäinen 1983 Mario Bros. on vaatimaton pohja, jolle pari vuotta myöhemmin rakennettiin Nintendon imperiumin peruspilari, eli Super Mario Bros. Tämä peli on jäänyt varsinkin nykyajan yleisölle tyystin unholaan, siinä missä Superia käytetään vieläkin, viimeisimmäksi Mario Makereissa. Se on ymmärrettävää, sillä tämä ei ole samanlainen pelihalliklassikko kuin Donkey Kong, eikä 80-luvun mukuloiden ensikosketus pelikonsoleihin, joka tapahtui NESin mukaan pakatun SMB:n parissa. Siitä huolimatta koin, että tästä pelistä oli aiheellista kirjoitella pieni blogaus, jotta Normaali Marion Veljekset ei unohtuisi kokonaan. Tätä saa muuten testattua kätevästi kaupantekijäisenä SMB3:n kaksinpelissä.
Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!
-malone
Comments
Snou
Ei muuten muistu mieleen, oisko sama musa, mutta epäilen että ei. Ja kyllähän tuo aika simppellltä tuntuu, mut samalla antaa hyvän kuvan, kuinka paljon pelit kehittyivät tuohon aikaan viidessä vuodessa. Melko huima harppaus ja vielä samalla vekottimella.