Skip to main content

Amerikan Serkku

 Moi, 

Toukokuun lootan avaus on jälleen tuttu lisko, joka on esiintynyt näissä blogauksissa jo jonkin aikaa. Katsotaan, miltä näyttää S.H. Monsterartsin Godzilla tuoreesta elokuvasta Godzilla vs Kong. 

Kerrottakoon tässä heti kättelyssä, että en ollut Legendaryn Godzillan designin suurin ystävä, jokin siinä vaan tuntui haraavan vastakarvaan, vaikka teknisesti se onkin hyvä ja säilyttää tärkeimmät elementit. Tässä vaiheessa joku saattaa kysyä, että "No, miksi sitten ostit",  mihin minä vastaan "No, kun halvalla sai". Satuin löytämään tämän suht edullisesti ja sain vielä 25€ pois hinnasta, joten kokonaisuutena maksoin lähes tasan puolet verrattuna edelliseen, 1989 Godzillaan. Se oli liian hyvä tilaisuus ohitettavaksi ja tavoite on kuitenkin loppujen lopuksi hankkia yksi jokaista tyyliä. Sisään mennään siis hyvin maltillisilla odotuksilla, mutta katsotaan nyt kuitenkin, miten Bandain Tamashii Nations onnistui tämän kanssa. Elokuvan alkuperästä huolimatta tämänkin on suunnitellut klassinen monsterimaakari Yuji Sakai. 

Lootan malli on hieman erilainen. Siinä ei ole "raavittua" ikkunaa figulle, vaan kirkas pala on takana. Lisätilpehööreina tulee vaihtokädet, mikä on poikkeuksellista. 

Figuurin mallista ja kaiverruksesta ei löydy jupinaa. Se näyttää tarkasti elokuvan mukaiselta ja tekstuuri ihossa on terävää, kuten myös selkäevien kuviointi. Tällä Godzillalla on super pienet silmät, etenkin kun mielessä on edellinen Godzilla. Pidän käsien asennosta, ikäänkuin valmiina raapaisemaan, tai muuten häpläämään King Kongia. Arvostan, että ranteiden palloniveliin on myös kaiverrettu nahan tekstuuri, sama oli myös Singular Pointin Godzillassa. 

Positiivinen yllätys tulee liikkuvuudessa: Näinkin pulleaksi pojaksi Godzilla liikkuu varsin hyvin, etenkin jaloista, vaikka ne näyttävät aivan päinvastaiselta. Myös kroppa taipuu yllättävän paljon, kuten myös kaula, lyhyydestään huolimatta. Suu aukeaa reippaasti ja kielikin liikkuu, kuten myös joissain muissakin, mutta tässä se on mallista johtuen erityisen selkeä juttu. Hieman yllättäen, kohokohdaksi aina oletettu häntä ei tällä kertaa taivu niin paljon ja elegantisti, ilmeisesti tyven paksuudesta ja ylipäänsä lyhyydestä johtuen. Isompia koloja ei löydy, paitsi joissain asennoissa jalkojen ja takapuolen liitoskohdassa, jossa on aika selkeä ontto kohta. 

Sitten maalaus. Tämän Godzillan selkein erikoisuus on sinertävä, hohtava maalaus joka meinaa, että atomihenkäystä ollaan lataamassa. Väri näyttää vaikuttavammalta livenä kuin kuvissa ja on itseasiassa vähän kuin uistimen huomioväri, joka ei varsinaisesti hohda pimeässä, mutta heijastaa valoa erittäin hyvin. Tämä on viides Godzillani, jotka ovat nyt kahta lukuun ottamatta pääosin harmaan eri sävyjä, joten vähän erikoisempi maalaus kahdessa viidestä ei ole ollenkaan huono juttu, pikemminkin se auttaa tuomaan enemmän eroa muihin nähden. Jos olisin hankkimassa ensimmäistä, tai yhtä ja ainoaa Godzillaa, niin silloin etsisin perusvärisen. 

2021 Godzilla voitti ainakin jossain määrin minut puolelleen ja on kaikin puolin hyvä lisäys valikoimaan, etenkin edullisella hinnalla. Sitä on myös yllättävän hauska vempuloida eri asentoihin, koska se kääntyy nivelistä hyvin ja melko vaivattomasti. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!

-malone

Comments

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...