Skip to main content

Ronindalorian

 Hei, 

Kiireisen viikonlopun vuoksi näin ykskaks yllättäen tehdään unboksausta tiistaina. Sain käsiini viimeisimmän Bandai Tamashii Nationsin Movie Realization -sarjan figuurin, joka oli hankala hankkia, koska kyseessä oli Premium Bandai verkkokaupan yksinoikeus. Nyt katsotaan, miltä näyttää Ronin Mandalorian, eli Din Djarin, Disney+ sarjasta Mandalorian. Tämä lookki perustuu alkuperäiseen ruskeaan haarniskaan parista ekasta jaksosta.

Olen kertonut jo useaan kertaan aiemmin, mikä tässä figuurisarjassa on ideana, joten jätän tällä kertaa pidemmät selitykset välistä (ne voi käydä lukemassa vanhemmista postauksista) ja kerron vain, että tämä “Samuroitujen” Star Wars-hahmojen sarja on tämän hetken selvästi omaperäisin ja kiinnostavin markkinoilla olevista vaihtoehdoista.

Katsotaan siis, mitä lootasta löytyy. Mukana on tuttu sortimentti vaihtokäsiä, pistooli, kivääri (Amban Pulse Blaster Rifle), miekka ja huotra. Tilpehööriä ei ole mahdottomasti, mutta mukana on kaikki tarvittava. 

Hahmon design on jälleen kerran mainio ja mielikuvituksellinen. Konsepti ja suunnittelu on edelleen Takayuki Takeyan työtä, kuten kaikissa tämän sarjan firuureissa ja samat inspiraatiot näkyvät jälleen. Kypärä on tällä kertaa selvästi “Saikashu kabuto” eli historialinen sengoku-ajan malli hieman muunneltuna. Magoichi Saika oli kuuluisa palkkasotilaskenraali, joka johti poikkeuksellisen hyvin, etenkin mihinkään suureen ja rikkaaseen klaaniin kuulumattomaksi varustettua porukkaa sotilaita 1500-luvun lopulla. Konsepti siis sopii Mandalorianin hahmoon kuin sammakonkutu Grogun suuhun. 

Maalaus on odotetun laadukasta tasoa. Naarmut ja kulumat näyttävät hyvältä, nahka ja kangas on saatu jälleen näyttämään nahalta ja kankaalta, eikä lipsahduksia osu silmään. Tällä kertaa huomion vie kypärän aidolta näyttävä hiuksen hieno ruoste.

Liikkuvuus on käytännössä täysin sama kuin Jango Fettilla, johon tämä figuuri selvästi perustuu. Jotkin kookkaan haarniskan osat rajoittavat vähän liikkuvuutta, kuten myös leveät housunlahkeet, mutta kaikki tarvittava onnistuu. Kivääri kiinnittyy selkään simppelisti tapilla. Viitta vaatii hieman työtä ja kärsivällisyyttä, että sen saa hyvään ja luonnolliseen asentoon, itse hoidin homman kastelemalla ja vähän ruuvamalla ja hankaamalla, jotta sain sen pehmeämmäksi ja laskeutumaan paremmin selkää myöten. Jos jotain napinaa haluaa löytää, niin tämän hintaluokan figuurissa voisi olla piilotetut rautalangat viitan reunoissa helpompaan muotoiluun.

Kaiken kaikkiaan Meisho Mandalorian on jälleen yksi onnistunut lisäys sarjaan, joka on yksi ehdottomia suosikkejani. Disney+ sarja oli mainio, pidän hahmosta ja mitään muuta kunnon jupinaa kuin viitan rautalangat en oikein keksi. Paitsi sen, että joudun maksamaan välikäden hinnat näistä P-Bandai figuista kun niitä ei voi tilata tavallisista import-verkkokaupoista. No, sen kestää, koska näitä julkaistaan todella harvakseltaan, ensi vuodelle ei ole tällä hetkellä tiedossa kuin yksi julkaisu. Silti se kirpaisee, kun luvassa on lisäksi Hot Toysin kaltaisia rahareikiä.


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-malone

Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Super Sissit

 Moi, Tällä viikolla pelailussa on jälleen Famicomin peli, jonka ilmestyminen näinkin “myöhään” on vähän yllättävää. Se johtuu siitä, että minulla ei ollut alkuperäistä pelikasettia, ennen kuin nyt. Vuorossa on Konamin toimintapeli Super C, eli Super Contra vuodelta 1990. Contra tuskin esittelyjä kaipaa. Tai, ehkä internetiä täysin seuraamaton kaipaa, sillä peli oli Euroopassa nimellä Probotector ja Gryzor. Joka tapauksessa homman idea on simppeli, Arnoldin ja Stallonen näköiset muskelikommandot pelastavat maailman muukalaisten hyökkäykseltä tuttuun 8-bittiseen tapaan, eli loikkimalla tasoilla ja ampumalla pyssyllä Minulle Super Contra, joka muuten jännästi ei ole Super Nintendon peli, kuten kaikki muut Super-alkuiset, on meikäläiselle selvästi NESin Contrista se vähemmän tuttu, ihan sen takia, että kenelläkään tutulla tai minulla ei ollut peliä silloin aikoinaan. Ei se missään nimessä tuntematon ole, mutta peliajassa Perus Contra vs Super C on varmasti 95% vastaan 5%. Tämä on vaan hyv