Moi,
Luvassa on taas paluu Famicomin tarjontaan ja pelisarjakin on tuttu: Double Dragon 3: The Sacred Stones. Kehittäjänä tuttu Technos Japan ja julkaisuvuosi oli 1991.
Double Dragon tuskin esittelyjä kaipaa: Veljekset Billy (Tai tässä tapauksessa Bimmy) ja Jimmy Lee laittoivat sarjan toisessa osassa Shadow Warriors pahisorganisaation pakettiin, mutta tälläkin kertaa homma alkaa tutulla tapaa kun tuntematon pahis kaappaa Marionin ja veljesten kamu Brett saa samalla salamurhaajan puukosta. On siis aika aloittaa uusi mätkintä ja pelastaa, mitä kaikkea nyt pelastettavissa on. Tämän pelin tarinassa on alueellisia eroja, sillä Japaniversiossa ei mainita Marionia, vaan pelkästään Viisasten Kivet, jotka ovat pahisten tähtäimessä.
Meno on tuttua kahdella napilla toimivaa mätkintää ja tällä kertaa löytyy myös kaksinpelinä suoritettavia erikoishyökkäyksiä. Liikevalikoimaa on lisäksi uudistettu parilla uudella kikalla ja tuntuma on hieman erilainen, ollen kuitenkin pääosin samaksi pelisarjaksi tunnistettava.
Double Dragon 2 on NESin parhaita tämän tyyppisiä pelejä ja odotukset olivat korkealla myös sarjan kolmannen osan kohdalla. Tästä osasta ei kuitenkaan juuri puhuta ja siihen löytyy syy: Hahmoilla on vain yksi elämäpalkki ja jos nirri lähtee, se on game over, ilman continueja tai lisäeleämiä. Tämän lisäksi peli on armoton heti ensimmäisestä ruudusta alkaen ja veikkaisin, että suurin osa tätä pelanneita ei koskaan päässyt ensimmäistä kenttää pidemmälle. Mukaan saa kaksi uutta hahmoa, joita voi vaihtaa lennosta, samoin kuin Castlevania kolmosessa ja kaikilla on onneksi oma elämäpalkkinsa, mutta uusiin hahmoihin pätee sama sääntö, eli yksi yritys ja hahmo on poissa pelistä pysyvästi. Käytännössä pelissä on siis koko läpipeluuhun kolme lisäelämää, kaikki eri hahmoilla. Yhdistettynä aggressiivisiin vihollisiin se on auttamattoman vähän ja Game Over -ruutu tulee tutummaksi kuin mikään muu.
Järkyttävä vaikeustaso on vähän sääli, sillä peli on näyttävä ja hahmot ovat hyvin animoituja. Myös taustoissa on vaihtelua ja sanosin, että tämä on Famicomin näyttävämmästä päästä, mitä ulkoasuun tulee. Myös musiikki on Technos Japanille tuttuun tapaan mainiota ja menevää.
Double Dragon 3 olisi voinut olla klassikko, mutta valitettavasti se pilattiin aivan liian korkealla vaikeustasolla. Ei tämä tyystin mahdoton ole, mutta peli vaatii aivan liian paljon pelaajaltaan ja kynnys päästä edes opettelemaan pelin kommervenkit on niin korkea, että 99% pelaajista turhautuu ja jättää homman sikseen hyvin nopeasti.
Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!
-jarmo
Comments