Moi,
Tällä viikolla vuorossa on nykyään melko unohduksiin painuneen PS1-taistelupelisarjan toinen osa, Battle Arena Toshinden 2, vuodelta 1996. Peli on tietysti käännös kolikkopelistä, kehittäjänä toimi Tamsoft ja julkaisijana Takara, nykyään paremmin tunnettu Transformers-robottien valmistajana. Jos ei ole tullut nähtyä, niin suosittelen tsekkaamaan Battle Arena Toshinden 1:n ennen tätä blogia, koska iso osa ensimmäisen pelin havainnoista pätee myös jatko-osaan. Toshinden-peleistä ei ole helppo löytää laadukasta kuvamateriaalia, joten pahoittelut vaihtelevan tasoisista kuvista ja niiden vähyydestä.
Battle Arena Toshinden oli 3D-taistelupelien alkuvuosien kilpailija kisassa, joka alkoi toden teolla Segan Virtua Fighterin ja Namcon Tekkenin suosion vauhdittamana. Polygonit, vaikka olivatkin tuohon aikana vielä todella karuja, mahdollistivat liikkeentunnistuksen kautta toteutetun sulavan animaation, joka oli etenkin martial arts-leffoista ammentaville taistelupeleille todella hyödyllistä. Sekä Tekken että Virtua Fighter ottivat huiman harppauksen eteenpäin lyhyessä ajassa osien 1 & 2 välissä, joten nyt on aika katsoa, miten Toshinden pärjäsi vertailussa.
.jpg)
Animaatiot ovat se juttu, mikä erottaa Toshinden 2:n edellisestä osasta selkeimmin. Ensimmäinen osa oli melko hidastempoinen ja enemmän pitkiä eriä suosiva peli, siinä missä jatko-osa on selvästi nopeampi. Erien pituutta ja pelityyliä ojaa myös ensimmäisestä osasta tutun syvyyssuunnassa tehtävän väistöliikkeen muuttaminen siten, että se ei enää ole Dark Souls-kierähdyksen tyylinen liike, jossa hahmo haavoittumaton animaation keston ajan. Nyt väistö on selvästi lyhyempi ja sen ajoitus tarkempi. Kun tämän yhdistää nopeampiin liikeanimaatioihin, niin Toshinden 2 muistuttaa heti enemmän Tekkeniä tai etenkin Soul Caliburia. Mukaan on lisätty "Overdrive" mittari, joka tuttuun tapaan täyttyessään mahdollistaa superliikkeen. Hahmoja on tullut pari kappaletta lisää ja ensimmäisen pelin pomo, Gaia on alennettu normaaliksi hahmoksi. Itse pitäydyin suurimmaksi osaksi ensimmäisestä osasta tutussa suosikissani, keihästä käyttävässä Mondossa. Mondo on muuten todella outo nimi samuraille, kun sitä alkaa miettimään. Nimestä Mondo minulle tulee enemmänkin mieleen ysärin lippis väärinpäin skeittiparkissa hengaava teini kuin samurai.
Ulkoasu on muuttunut hieman, muttei radikaalisti. Areenat ovat yksityiskohtaisempia ja hahmoissa aavistus enemmän tarkkuutta, etenkin tekstuurien osalta. Musiikeista ja äänistä en osaa sanoa muuta kuin, että molemmat ovat ihan kelvollista kamaa ja samaa CD-tasoa kuin vaikka Tekkenissä.
Mielipide Toshinden 2:sta riippuu siitä, mitä pitää pelin muuttuneesta rytmistä. Jos oli enemmän hitaamman ja harkitsevamman, pitkiä eriä suosivan pelityylin ystävä, niin muutos on tullut huonompaan suuntaan. Jos taas suosii Soul Caliburin tyylistä, vauhdikkaampaa mätkintää, niin tämä on enemmän tervetullut muutos. Toisaalta, muutos Namcon suuntaan saattoi olla lopulta se, joka aiheutti Toshindenin katoamisen, sillä sen on varmasti ollut vaikea kilpailla tyylikkään ja trendikkään Soul Edgen/Bladen kanssa samalla tontilla. Toshinden pelisarja jatkui kylläkin vielä kahden pelin verran PS1:llä, joten ehkä jossain vaiheessa tsekataan niitäkin.
Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!
-jarmo
Comments