Skip to main content

Kakkademoni seikkailee

Hei,
Vuorossa on taas Famicomia, mutta tällä kertaa pelinä on lisenssipeli erikoisemmasta päästä: Vuoden 1986 Sonyn julkaisema Seikima 2, tai “tsu”. Voin kuvitella että kansikuva herättää useammankin kuin yhden kysymyksen. 


Kyllä vain, ensimmäisenä mieleen tuleva “Japanin KISS” pitää yllättävän lähelle paikkansa. Tämä peli pohjautuu 1982 perustettuun hevibändiin, Seikima 2:een. Kuten jäbien habituksesta voi päätellä, ollaan lähellä KISS/WASP-osastoa Visual Kei-mausteella. Wikipelia tietää seuraavaa: 

“According to the band, Seikima-II is a group of Akuma (悪魔, "demons") from the futuristic hyper-evolved dimension Makai (魔界, "demon world") that preach a religion called Akumakyō (悪魔教) in order to propagate Satan through the use of heavy metal music. Each member is a demon of a different hierarchical class, with His Excellency Demon Kakka being leader of the Akuma and His Majesty Damian Hamada being the "Crown Prince of Hell". In accordance to the prophecy and after completing their world conquest, the band disbanded at the end of the century on December 31, 1999 at 23:59:59.”


“However, the band has had several limited reunions since their disbandment. One in 2005 to celebrate the 20th anniversary of their debut and another in 2010 celebrating their 25th anniversary, the latter including their first ever world tour. In 2011, an encore of their world tour was held and the band hosted two charity concerts that included several different artists in response to the Tōhoku earthquake and tsunami. They performed a two leg 30th anniversary tour from September 2015 into February 2016, and will perform a 35th anniversary tour in 2020.”


 Vaikka kyseessä on täällä pitkälti tuntematon suuruus, Seikima 2 on kotimaassaan legenda-statuksen porukka ja myytyjä levyjäkin päälle 10 miljoonaa. Mutta hetkinen! Demon Kakka? Jep, dändin laulajan ja pääjehun nimi on “Kakka” :’D


Miten hevibändistä tehdään peli Famicomille? No, tietenkin tekemällä toimintatasoloikka. Ideana on, että Kakka pelastaa bändikamunsa ja lopuksi päihittää Zeuksen. Kamuja on vangittuna yksi per maailma, jotka koostuvat kahdeksasta ruudusta, joista kaikkiin johtaa useampi ovi. Ovet aukeavat kun kaikki ruudun esineet on kerätty. A-nappi hyppää, B-nappi ampuu. Joka ruudussa on myös kauppa, josta voi ostaa rahalla parannuspulloja, tehokkaamman aseen tai kitaran tahi rummut. Soittimia tarvitaan pelin “good endingin” saavuttamiseen, sillä kamuille pitää viedä skebat ja rummut. Pelissä on myös koko ajan alaspäin laskeva elämämittari, jota palautetaan pulloilla, life on siis myös aika. Tämä meinaa sitä, että sokkelossa ei ole varaa tötöillä liikaa, eikä myöskään osumia vihollisista saisi ottaa kovin paljon. Peli kuitenkaan ole mitenkään tolkuttoman vaikea ja kun kartta on opeteltu, ei homma ole enää mikään hankala juttu. Erikoisin piirre on hyppt, jossa ristiohjaimen suunta määrää loikan lentoradan pelkän napinpainalluksen pituuden lisäksi. Jos ohjaat sivulle, on hyppy aina enemmän pituutta kun korkeutta ja ylös painamalla päinvastoin. Tämä vaatii hieman totuttelua, muuten mennään hyvin perinteisellä kaavalla. 


Grafiikka on tunnelmaan sopivaa ja Famicomin perustasoa. Taustoihin olisi ehkä kaivannut muutakin kuin mustaa screenia. Musaluuppi on menevä, mutta se on kirjaimellisesti luuppi, joka jauhaa taukoamatta alusta loppuun. Muutama biisi lisää olisi todella tervetullutta vaihtelua. Lisäksi se biisi ei kuulemma ole edes bändin musaa, mikä hemmetin järki siinä on?


Seikima 2 on hauka kuriositeetti ja perustason loikka Famicomille, joka jää mieleen nimenomaan lisenssin vuoksi. Parempia on tullut pelattua, mutta niin on huonompiakin. Jos ei muuta niin kyllä tämä herätti mielenkiinnon bändiin sen verran, että jokunen biisi meni youtube-soittolistalle kuunteluun.

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille ja Hänen Korkeutensa Demoni Kakkan siunausta. Palaan taas pian asiaan.

-malone 

Comments

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...