Skip to main content

Lunta Tupaan

 Moi,

On taas aika avata Transformers-loota, nimittäin juuri ilmestynyt kolmas jäsen Trainbot-tiimistä. Vuorossa on Takara Tomyn Transformers Masterpiece MPG-03 Yukikaze. Loput kolme pitäisi ilmaantua tämän vuoden aikana, joten puolivälissä ollaan tavoitteesta. Nämä eivät varmaan tässä vaiheessa enää esittelyjä kaipaa, joten mennään suoraan asiaan ja katsotaan, miltä kolmas Junabotti näyttää. 

Yukikaze on Shoukin, porukan pomon nuorempi veljpoeka, mikä näkyy lähjinnä siten että molempien junamuoto on Shinkansen. Koska Yukikaze on nuorempi ja Hokkaidolta, niin malli on 200-tyyppi vuodelta 1982 ja siinä on nokka lumisia olosuhteita varten. Shouki oli 60-luvun Type-0. Värit näyttävät olevan Japan Railwaysin vihreä ja valkoinen. Kuten aiemmat kaksi, tälläkin kertaa junamuotoon on panostettu kovasti ja tämä näyttää lähes pienoismallilta, ilman mitään muuntautumiskikkoja. Lootassa tulee mukana tällä kertaa Combiner-osa, eli Raidenin pää normaaleiden raiteiden, pyssyn ja ohjekirjojen lisäksi. Ohjeiden mukana on myös läpyskä, jossa esitellään tulevat kolme Trainbottia ja Raidenin prototyyppi. 

Ohjeista puheenollen, muuntautuminen näytti ohjeiden perusteella melkoiselta operaatiolta ja sitä se olikin, kolme varttia meni että hujahti, vaikka tapitin joka vaihetta tarkasti. Etenkin jalkojen paneelit teettivät työtä, koska tässä tapauksessa pitää saada aisapariaan paljon pidempi juna taiteltua siten, että se on saman mittainen Getsuein kanssa, pelkästään jo senkin takia, että ne kaksi muodostavat raidenin jalat, joiden siis pitää olla saman mittaiset, vaikka junat eivät ole. Siitäkin kuitenkin selvittiin ja parissa kohtaa tuli taas Masterpiece-muuntautumiselle tuttuja “ahaa, ohoo” -elämyksiä, kun joku osa on toteutettu erityisen kekseliäästi. 

Robottimuoto liikkuu kutakuinkin yhtä hyvin kuin kaksi aiempaakin ja sen ulkonäkö on mainio, pidän etenkin keskikropan yksityiskohdista ja terävästi toteutetuista kasvonpiirteistä kestosuosikkini, eli visiirin kera. Jalkojen alaosat ovat erittäin muhkeat, mutta se oli odotettavissa, sillä johonkin ne junan osat pitää taitella. Junan keulaa pitää myös kantaa selässä, mutta se ei juuri haittaa, sillä ohjaamoon oli sijoitettu kätevästi kaksi esiin taittuvaa suihkuturbiinia, joten se näyttää rakettirepulta.   




Transformers Maasterpiece ei pettänyt tälläkään kertaa, vaan mustasta lootasta paljastui erittäin mainio ja nostalginen robotti. Kolme plakkarissa, kolme jäljellä.


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Super Sissit

 Moi, Tällä viikolla pelailussa on jälleen Famicomin peli, jonka ilmestyminen näinkin “myöhään” on vähän yllättävää. Se johtuu siitä, että minulla ei ollut alkuperäistä pelikasettia, ennen kuin nyt. Vuorossa on Konamin toimintapeli Super C, eli Super Contra vuodelta 1990. Contra tuskin esittelyjä kaipaa. Tai, ehkä internetiä täysin seuraamaton kaipaa, sillä peli oli Euroopassa nimellä Probotector ja Gryzor. Joka tapauksessa homman idea on simppeli, Arnoldin ja Stallonen näköiset muskelikommandot pelastavat maailman muukalaisten hyökkäykseltä tuttuun 8-bittiseen tapaan, eli loikkimalla tasoilla ja ampumalla pyssyllä Minulle Super Contra, joka muuten jännästi ei ole Super Nintendon peli, kuten kaikki muut Super-alkuiset, on meikäläiselle selvästi NESin Contrista se vähemmän tuttu, ihan sen takia, että kenelläkään tutulla tai minulla ei ollut peliä silloin aikoinaan. Ei se missään nimessä tuntematon ole, mutta peliajassa Perus Contra vs Super C on varmasti 95% vastaan 5%. Tämä on vaan hyv