Skip to main content

Palloniveliä

Itsenäisyyspäivän kunniaksi unboksausta, joka on Japanilaisen julkaisijan ja suunnittelijan Kiinassa valmistama Korealais-Amerikkalaisen piirtäjän Englantilais-Japanilainen hahmo. :D

Tällä kertaa paketista löytyi Amazing Yamaguchi Revoltech Psylocke, joka julkaistiin viime viikon perjantaina. Mulla oli ennakkovaraus tästä ja Japanian posti oli taas kerran tehokas, joten sain figun jo heti alkuviikosta. Tämä on osa Revoltechien päässuunnittelija Katsuhisa Yamaguchin Marvelin ja DC:n supersankareihin keskittyvää sarjaa. Ilmeisesti kokivat tarpeen erottaa nämä perusmallistosta, joka keskittyy pääsasiassa animehahmoihin. Näissä on myös Premium-osaston tuntua runsaine lisätilpehööreineen.

Psylocke, aka Elisabeth Braddock on Marvelin X-Men -universumin hahmo, jolla on vielä normaalia X-Men jatkumoakin kummallisempi ja aivan tolkuttoman monimutkainen tausta. Alunperin rikkaan brittisuvun kasvatti, joka on mutantti telepaattisilla voimilla, sittemmin liittynyt prof. Xavierin kouluun ja mm. Toisen ulottuvuuden orjakauppias/tosi-TV mogulin geneettisten kokeiden vuoksi on nykyään Japanilaisen salamurhaajan ruumissa ja omaa mm. ninjakoulutuksen ja telekineettisiä voimia telepatian lisäksi. Jos kiinnostuit, niin googleta, koko sotkun tässä läpi käyminen olisi pienen väitöskirjan mittainen. Hahmolla oli alkuvaihessa parikin eri kostyymia, tämä on nyttemmin vakiintunut, Jim Leen 90-luvun alussa suunnittelema, öh, asu, joka tuli mukaan kun kroppa vaihtui britistä aasialaiseen. 



Revoltechit ovat olleet aina mieluisia figuja mulle, koska niiden väänneltävyys on aivan omaa luokkaansa ja jokainen on tavallaan yksilö, jossa tehdään suunnitteluratkaisuja hahmo huomioonottaen, eikä vain tuoteta samalla lailla nivellettyjä toistensa kopioita eri päillä ja maaleilla, niinkuin monet muut figuvalmistajat (mattel, hasbro jne.) tekevät. Kaikki eivät kuitenkaan tykkää, koska liikkuvuus meinaa, että estetiikasta joudutaan hieman tinkimään, mm. esillä olevien nivelten “pallojen” ja joidenkin raajojen ja kropan liitoskohtien väliin jäävien kolojen muodossa. Minua nuo eivät haittaa, monoposet on sitten sitä varten. Tosin, on taas sanottava, että Amazing Yamaguchi -sarjan suunnittelija Katsuhisa Yamaguchi on taas parantanut nivelten piilotusta entisestään ja tämä alkaa muistuttaa Figmoja, vaikka on edelleen revoltechin pallonivelillä. Näiden posettaminen vaatii aina vähän vaivaa ja silmää, mutta parhaimmillaan näyttävät ja välittävät liikkeen tuntua ja jäljittelevät kropan asentoa paremmin kuin mikään muu.

No niin, nyt voimme keskittyä paremmin itse figuun: Värikäs ja mukavan näköistä artwörkkiä esittelevästä lootasta paljastuu itse figuurin lisäksi iso kasa miekkoja ja käsiä, sekä lisäksi vaihtokasvot ja silmien kääntötyökalu. Jep, tässä on jopa posetettavat pupillit, jotta asento ja katseen suunta saadaan näyttämään oikealta. Miekoissa on pari kappaletta kutakin, tavallisia, tupella ja ilman, sekä telekineettisesti ladatulla terällä. Lisäksi kaksi kappaletta “psyykkksiä veitsiä” ,kuten virallinen termi kuuluu. Näiden ideana sarjiksissa oli, että niillä voi vahingoittaa tyyppejä, joiden kroppa tai haarniska olisi liian kova tavallisille aseille, koska terä ei ole aineellinen ja siten läpäisee mitä vain materiaalia, koska se vahingoittaa vain “henkisesti” ..kai. Jopa vyö on nivelen päässä.



Hiukset, joissa niissäkin on muuten nivel, sojottavat dynaamisesti sivulle ja ovat läpikuultavaa materiaalia. Tämä on varmaan suurin mielipiteitä jakava asia, koska suunta on aina sama ja vaihtoehtoa vapaasti roikkuvalle kuontalolle ei ole. Kasvot ovat selvästi enemmän pehmeät ja “animetyyliset” kuin suuressa osassa jenkkisarjiksia, joissa Psylocke esiintyy. Tämäkin on selvä mieltymysasia, mulle kelpaa kumpikin tyyli. Kroppa on, sanoisinko, elegantti ja hoikaksi yllättävän kurvikas. No, kokonaisuus on kieltämättä viehättävä, muttei aivan niin ylitsevuotava, kun tuon ajan piirrostyylissä. 



Psylockella on mun käsittääkseni vähän sellainen “nerdbait” -maine ja epäilen, että hahmo löytyy doujin ja pornoparodia-osaston kärkipaikoilta. Asuste on kieltämättä normaalia supersankaritartakin niukempi. Maalaus on lähes kaikin puolin mainio, kaikki on tarkkaa ja asun sininen on mukavan kiiltävä, ikäänkuin helmiäisväri. Pikkuruinen miinus käsien ja jalkojen nauhojen väliin jäävästä ihonväristä, joka on hieman eri sävyinen, kuin olkapäissä reisissä ja kasvoissa. Varmaan johtuu siitä, että alla oleva pohjaväri tummentaa ihonväriä. Mukana tulee vielä ständi ilmavia asentoja varten, joka on tervetullutta. Laitan tähän aidon lisäksi pari valmistajan promokuvaa, koska en halua lähteä kovin kunnianhimoiseen suoraan boksista vääntelyyn, ennenkuin tutustun hieman ja kerään rohkeutta. Mikään ei vaikuta erityisen hauraalta, mutta otan mieluummin varman päälle.





Lopuksi täytyy todeta, että tämä vaikuttaa taas hieman teknisesti paremmalta kun mun edellinen Revoltech-figu, joka taisi olla Mitsunari Ishida, joka puolestaan on 5-6 vuotta vanha. Eteenpäin on menty ja tämä innoitti mua laittamaan heti perään maaliskuussa ilmestyvän saman 90-luvun X-men tiimin jäsenen, Gambitin ennakkotilaukseen. Täytyy vilkuilla aikaisempiakin, vaikka tuskin tähän väliin budjettiin (tai edes hyllylle) mahtuu lisää. Ainakin Hämishahmoja, Kapu, Wolverine ja Magneto taitaa olla ilmestynyt aiemmin, näin muistelen Akihabaran reissulta.

Sellainen blogaus, kiitoksia taas kaikille lukijoille! Ensi kerralla taas jotain muuta, yllätän itsenikin koska aihetta ei ole vielä päätetty. :D

-malone
  




Comments

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...