Skip to main content

Juoksulenkillä

 Moi,

Tällä viikolla on vuorossa taas harvinaisempaa PC Enginen tarjontaa. Katsotaan, millaisia ajatuksia herätti Naxat Softin vuonna 1990 julkaisema Psycho Chaser. 

Psycho Chaserin tarina menee kutakuinkin niin, että cyborgisankarin on pelastettava maailma lapasesta lähteneen tekoälyn kynsistä. Ei ehkä kaikkein omaperäisin asetelma, mutta pelityypin huomioon ottaen kovin erikoiselle tarinalle ei ole edes tarvetta, sillä kyseessä on suoraviivainen ylöspäin scrollaava shoot ‘em up. Tällä kertaa pelaaja ei kuitenkaan ohjasta lentävää avaruusalusta, vaan hahmo joutuu suorittamaan tehtävänsä ihan perinteisellä apostolin kyydillä. 

Pelaaminen on pelityypille tuttuun tapaan suoraviivaista, nappi 1 valitsee aseen ja nappi 2 ampuu. Erikoisuutena hahmolla ei ole kuitenkaan tarvetta kerätä bonusaseita kentästä, vaan kaikki ovat valittavana jo alusta saakka ja ainoastaan power upit noukitaan matkan varrelta. Tämän lisäksi kenttien välillä on tilaisuus laittaa kehityspisteitä yhteen neljästä käytössä olevasta ammusten tyypistä, joka nostaa niiden tehoa. Mukana ovat perinteinen vain eteen ampuva, mutta tehokas Fire Power, Pääosin viuhkana taakse ampuva Multiway, sivuille ampuva Buster ja hakeutuva Thunder. 


Kentät ovat pääosin simppeleitä, mutta toisinaan eteen tulee esteitä ja kapeita kohtia, jossa pelaaja liikkumista rajoitetaan. Ne ovat myös shoot ‘em upien mittapuulla melko pitkiä ja niissä on usein välipomo ennen varsinaista pomotaistelua.

Ulkoasu on aikaisekseen hyvä, mutta ei aivan yllä genrensä huippujen tasolle, etenkään taustojen osalta. Hahmojen ja spritejen tyyli on toisaalta usein keskivertoa omaperäisempi ja pomotaisteluissa on hieman isompia ja näyttävämpiä ilmestyksiä. 

Pelin vaikeustaso on kipakka, mutta ei mahdottomalta tuntuva. Ongelmana on kuitenkin varhaisissa räsikinnöissä yleinen ongelma, eli se, että jos kerran menettää kaikki aseiden bonukset, niin siitä toipuminen on usein lähes mahdotonta, etenkin myöhemmissä kentissä. Mukana on 5 continuea, mutta niistä on harvoin apua, koska yksi virhe johtaa helposti tilanteeseen, että on parempi aloittaa koko peli alusta, kuten kaikki Gradiusta joskus pelanneet voivat todeta. 

Psycho Chaser on hieman keskivertoa omaperäisempi idealtaan, mistä voi antaa lisäpisteitä, mutta itse peli on sen verran simppeli, että asettaisin tämän PC Enginen keskitason räiskinnäksi. Se on julkaisuajankohtaansa nähden ihan riittävästi, mutta konsolilla, joka on tunnettu suuresta määrästä erinomaisia shmuppeja Psycho Chaser ei pääse loistamaan.


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Super Sissit

 Moi, Tällä viikolla pelailussa on jälleen Famicomin peli, jonka ilmestyminen näinkin “myöhään” on vähän yllättävää. Se johtuu siitä, että minulla ei ollut alkuperäistä pelikasettia, ennen kuin nyt. Vuorossa on Konamin toimintapeli Super C, eli Super Contra vuodelta 1990. Contra tuskin esittelyjä kaipaa. Tai, ehkä internetiä täysin seuraamaton kaipaa, sillä peli oli Euroopassa nimellä Probotector ja Gryzor. Joka tapauksessa homman idea on simppeli, Arnoldin ja Stallonen näköiset muskelikommandot pelastavat maailman muukalaisten hyökkäykseltä tuttuun 8-bittiseen tapaan, eli loikkimalla tasoilla ja ampumalla pyssyllä Minulle Super Contra, joka muuten jännästi ei ole Super Nintendon peli, kuten kaikki muut Super-alkuiset, on meikäläiselle selvästi NESin Contrista se vähemmän tuttu, ihan sen takia, että kenelläkään tutulla tai minulla ei ollut peliä silloin aikoinaan. Ei se missään nimessä tuntematon ole, mutta peliajassa Perus Contra vs Super C on varmasti 95% vastaan 5%. Tämä on vaan hyv