Skip to main content

Mechamäiskettä

Toukokuun ensimmäisessä blogissa vilkaistaan vaihteeksi hieman uudempaa peliä, vuoden 2011 PS3:lle julkaistua Bandai Namcon mechatappelua Mobile Suit Gundam Extreme vs. Tämä on konsolikäännös samannimisestä kolikkopelistä. Tässä vaiheessa shoutoutsit Juholle, joka luopui pelistään hyvin kohtuulliseen hintaan. Kyseessä on Japaniversio, mutta kai tästä tuli joku julkaisu lokalisoitunakin.



Kuten nimestä voi päätellä, kyseessä on Gundam-tappelupeli, joita on ainakin minun käsittääkseni julkaistu vuosikymmenien varrella vaikka millä mitalla. Minulle tämä on, ei aivan ensimmäinen, muistan pelailleeni vähän jotain Super Nintendon Gundamtappelua, mutta ainakin ensimmäinen, jonka omistan. Mobile Suit Gundam on muutenkin jännä tapaus: Tiedän, ettei se ole enää nykyään ainakaan länsimaissa mikään kovin iso juttu, mutta sarja on kuitenkin vuonna 1979 aloittanut mecha-animen kanta-isä, josta lähes kaikki Japanilaisia jättirobotteja käyttävät animaatiosarjat ja pelit ovat kopioineet ainakin jotain. Japanissa Gundam näyttää olevan vielä hyvinkin voimissaan, ainakin jos voi päätellä mitään tarjolla olevien Gundam -rakennussarjojen määrästä, niitä on muuten aivan jumalattomat määrät. Ette usko, mutta sanon silti, ettette usko, kuinka paljon niitä on, ennenkuin näette itse ne loputtomat röykkiöt esim. Akihabaran Yodobashi Camerassa. Uutta animeakin ilmaantuu tasaisin väliajoin, kuten tietysti myös pelejä. Tokion Kotossa tönöttää myös 1/1 aidon kokoinen Gundam patsas, se kertoo minusta jotain sarjan statuksesta. Siitä oli muistaakseni joitain vuosia sitten jotain polemiikkiakin fanien keskuudessa kun alkuperäinen, olikohan se nyt se RX-78 korvattiin uudemmalla Unicornilla. Unicornin olen nähnyt livenä.



Minulle siis Gundam on ollut pitkään tiedossa, jostain 90-luvun alusta saakka, joitain animejakin olen nähnyt, alkuperäisen ja Unicornin muistaakseni jopa kokonaan, mutta en missään nimessä ole mikään superfani tai asiantuntija, lähden näin ollen peliin suhteellisen ummikkona. Peli on ns. Areenatappelu, siis siinä voi liikkua vapaasti 3D-ympäristöissä, toisin kuin vaikka perintesissä tappelupeleissä, joissa tyypit jököttävät lähes yksinomaan sivusuunnassa, vastakkain toisiinsa nähden. Vastustajia voi myös olla kentällä useita yhtä aikaa. Pelimuodoissa löytyy perus Arcade mode, jossa on haarautuvat, ketjussa etenevät vastustajat, vastakkain tappelut sekä samalta sohvalta, että verkossa 1-4:lle pelaajalle ja Trial-mode, jossa edetään tehtäviä kartalla ennalta määritetyin ehdoin ja toisinaan myös mechoin. Tässä modessa voi myös upgreidata mechoja kokemuspisteillä ja täällä myös avataan uusia Gundameja, vermeitä ja kykyjä pilotille. 



Ohjastettavia Mechoja löytyy niin maan perusteellisesti: En laskenut, mutta arvioisin nyt ainakin viitisenkymmentä kappaletta ja jokaisella on myös oma pilotti, kuten asiaa kuuluu. Mechat on jaoteltu sarjoittain, joten kaikki alkuperäisen animaation hahmot lötyvät saman otsikon alta jne. Kaikille on myös annettu pistearvo kyseisen mechan tehokkuuden mukaan väliltä 1000-3000. Voin tässä vaiheessa tunnustaa, etten tunnistanut nimeltä kuin murto-osan tarjolla olleista vaihtoehdoista, lähinnä sen originaalin RX-78:n, Unicornissa esiintyneet ja Zakut. 



Itse taistot ovat vauhdikkaita koitoksia, joissa Gundamit ja lasersäteet sun muut härvelit suihkivat pitkin poikin. Jos kyseessä ei ole trial mode, taistelun voittaa se, joka saa ensimmäisenä tuhottua vastustajalta 6000 pisteen edestä härveleitä. Kaikilla on pääpiirteittäin samat ominaisuudet: nappeihin sidottuja pyssyjä, joissa on vaihteleva määrä ammuksia ja cooldown aikoja, jotkin ovat suoraviivaisia sädepyssyjä, toiset hakeutuvia ohjuksia tai lasereita, suojakilpiä ja vaikka mitä. Jokaisella on myös meleehyökkäys, koska miekka kuuluu edelleen tässä genressä tehokkaimpiin aseisiin. Asiaan kuuluu, että Mechat voivat myös lentää tai syöksyä eri suuntiin. Tätä varten on “boost” mittari. Kaikilla on myös niin ikään mittariin sidottu “extreme” mode, joka kasvattaa tehoa ja mahdollistaa erikoishyökkäyksiä joksikin aikaa. Kontrollit ovat suht simppelit, mutta pelimekaniikoissa on myös jonkin verran syvyyttä ja taktiikoiden sisäistäminen vie aikaa. Jotkin Gundamit ja niiden aseistus myös suosii selvästi tiettyä tyyliä. Peli ei myöskään ole aivan helppo, ainakin meikäläiselle riitti yhden illan perusteella jo ihan default vaikeustaso, joka on “3” maksimin ollessa “8”. Läpäisin Arcade moden useamman kerran ja lisäksi kaksi satsia trialeja, joissa oli about 40 tehtävää. Suosikki Gundamikin löytyi: Mobile Fighter G Gundamissa esiintynyt jatkuvasti vihaisen oloinen Domon Kasshu ja tämän menopeli GF13-017NJII Burning Gundam (Japanissa kai God Gundam), joka on erittäin nopeasti liikkuva lähitaistelija, jonka pitkän matkan aseet ovat olemattomat, mutta melee-hyökkäykset kuin Dragon Ballista ikään. 



Gundam Extreme vs on menevä ja vauhdikas areenatappelu, joka on varmasti parhaimmillaan nimenomaan pelihallissa tai suht lyhyissä sessioissa. Tekkenin tai Street Fighterin monipuolisuutta tai kontrollien treenausta ei kannata odottaa, tämä on selvästi kevyempi tapaus. Silti, oli mielenkiintoista tutustua ties minkä näköisiin Gundameihin ja samalla saada vähän käsitystä, kuinka laaja universumi sarjaan nykyään liittyy. Pelin huonoin ominaisuus on (ihan oikeasti) kamala, geneerinen 2000-luvun hevimusa, joka pauhaa liian kovalla ja loopilla koko ajan valikoissa. Sitä ei saa edes mutelle. 

Sellaista meininkiä tällä kertaa, kiitokset lukijoille ja palaan taas pian asiaan!

-malone


Comments

Juho said…
Noniin! Kiitokset shoutoutista ja mukava että peli tarjosi viihdykettä ja herätti ajatuksia. Olen muuten suhteellisen varma että koko Gundam Vs -sarja EI ole poistunut Japaninmaalta lokalisointien muodossa. Kuten totesit niin länkkäreille ei yleisesti ottaen oikein taida auetakaan, kuinka isosta ja perinteikkäästä jutusta Gundamissa on kotimaassaan kyse. Itsellä oli (ja oikeastaan on yhä) suunnilleen yhtä suppea taustatietämys koko sarjasta. Peli sai tehdä mun hyllystä tilaa, mutta mainio juttu että sai uuden kodin Malonen kaltaisen Nippon-konnoissöörin kokoelmassa. Kiva oli lukea, kippis!
Malone said…
Tattista! Juu, oli jo aikakin tsekkailla pitkästä aikaa, millaisia härpäkkeitä Gundam-osastolla on nykyään tarjolla. Joitain noita tulee toisinaan tsiigailtua nettikauppoja selaillessa, kun siellä on tyrkyllä jos jonkinlaista mallia rakennussarjoissa.

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Super Sissit

 Moi, Tällä viikolla pelailussa on jälleen Famicomin peli, jonka ilmestyminen näinkin “myöhään” on vähän yllättävää. Se johtuu siitä, että minulla ei ollut alkuperäistä pelikasettia, ennen kuin nyt. Vuorossa on Konamin toimintapeli Super C, eli Super Contra vuodelta 1990. Contra tuskin esittelyjä kaipaa. Tai, ehkä internetiä täysin seuraamaton kaipaa, sillä peli oli Euroopassa nimellä Probotector ja Gryzor. Joka tapauksessa homman idea on simppeli, Arnoldin ja Stallonen näköiset muskelikommandot pelastavat maailman muukalaisten hyökkäykseltä tuttuun 8-bittiseen tapaan, eli loikkimalla tasoilla ja ampumalla pyssyllä Minulle Super Contra, joka muuten jännästi ei ole Super Nintendon peli, kuten kaikki muut Super-alkuiset, on meikäläiselle selvästi NESin Contrista se vähemmän tuttu, ihan sen takia, että kenelläkään tutulla tai minulla ei ollut peliä silloin aikoinaan. Ei se missään nimessä tuntematon ole, mutta peliajassa Perus Contra vs Super C on varmasti 95% vastaan 5%. Tämä on vaan hyv