Skip to main content

Potkukuutio

 Hei,

Tällä kertaa vuorossa on ajankohtaan sopiva Famicomin talviaiheinen toimintapuzzle, Iremin kolikkopelikäännös vuodelta 1990, Kickle Cubicle.

Kickle cubicle on varmasti monelle tuntematon suuruus, mutta lyhykäisyydessään kyseessä on toiminnallinen pulmapeli, jota on ehkä helpoin verrata monen tuntemaan Adventures of Lolo -sarjaan. Pienen palleron sijaan tässä ohjataan kaljupäistä pikkupoikaa nimeltä Kickle, jolla on korvaläpät. Tarina menee kutakuinkin niin, että eräänä päiväni Kickle huomaa että hänen kotipaikkansa on valloittanut tyyppi nimeltä Velhokuningas ja fantasialandian asukkaat on orjuutettu. Pelastusretki siis alkakoon! 

Kickle Cuciblen idea on melko simppeli mutta hieman hankalampi pukea sanoiksi: Ylävinkkelistä kuvatuilla saarilla on tarkoitus kerätä kaikki punaiset pussukat, jolloin saari vajoa mereen ja Kickle lentää ilmapallolla seuraavalle.Famicomin versiossa joka maailman saaret voi pelata haluamassaan järjestyksessä. Kapuloita rattaisiin laittavat viholliset, jotka vaihtelevat Dragon Quest-limojen nökoisistä löllyköistä kaiken maailman karvaturreihin ja kanakoviksiin. Vaihtelua on runsaasti ja kaikki on toteutettu chibisti. 


Kicklellä on varastossa kaksi temppua, joilla kentät ratkaistaan: A-nappi luo jäisen palikan, joka toimii esteenä ja stopparina, B-napilla puhalletaan kylmää ilmaa, joka viholliseen osuessaan jäädyttää ne joka palikoiksi, mitä käytetään täyttämään ruutuja, eli luomaan väylää mereen laajentamalla saarta ja täyttämällä aukkoja, tai potkimalla niitä vihollisia päin ja liiskaamalla ne seinää vasten tai pudottamalla mereen. Kovemmat vihulaiset vain jähmettyvät paikoilleen. Jää kuitenkin sulaa ajan kanssa ja vapauttaa vihulaisen. Läheskaikissa kentissä pahiksia myös putkahtelee esiin jatkuvalla syötöllä, koska niitä tarvitaan palikoiden tekoon. Yksi osuma ottaa Kickleltä nirrin pois. Jokaisen maailman lopussa on myös pomotaistelu, joka toimii samalla periaatteella: Jääkuutioita potkitaan bossia kohti.

Se, mikä tästä tekee mielenkiintoisen on, että melko omaperäistä ideaa hyödynnytetään kekseliäästi. Kentät ovat lyhyehköjä ja aluksi helppoja, mutta jonkin ajan päästä ne monipuolistuvat ja mutkistuvat reippaasti. Lopulta pitää luoda monimutkaisia ketjureaktioita jousien, vasaroiden ja stopparipalikoiden avulla, jotta reitti viimeisille pussukoille aukeaa. Samalla pitää olla ajoitusta ja sorminäppäryyttä vihollisten välttelyyn ja ja palikoiksi jäädyttämiseen. Vaikeustaso nousee sopivalla tahdilla ja hyvin Lolomaisesti. Kenttiäkin riittää satakunta. Ja kontrollit ovat mainion simppelit sekä responsiiviset, joten siitä homma ei jää kiinni. Continue ja salasana löytyvät molemmat, mikä on ehdottmasti hyvä juttu.

Peli näyttää miellyttävältä ja kaikki on hyvin kohdillaan, hahmojen designia ja värejä myöten. Musiikki ja äänetkään eivät ole lainkaan hullummat. Tämän ajan Famicomin paremmalla puoliskolla ollaan.

Kickle Cubicle on ehdottomasti vähemmän tunnettujen puzzlepelien kärkikastia, laittaisin sinne samaan sarjaan nimenomaan Lolon ja vaikkapa Solomon’s Keyn/Fire & Icen kanssa. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen ja 8-bittisten toimintapuzzlejen aatelia.

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille ja palaan taas pian asiaan!

-malone 

 


Comments

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...