Skip to main content

Tuholaistorjuntaa

 Moi,

Tällä viikolla on ollut pelailussa pitkästä aikaa ihan rehellinen Famicomin peli, nimittäin Nintendon vuonna 1984 Famicomille julkaisema Donkey Kong 3. Tämä on kolmas ja viimeinen osa alkuperäisestä Donkey Kong -kolikkopelitrilogiasta, joista kaksi aiempaa osaa on esiintynyt blogissa aikoja sitten. 

Tällä kertaa pelaaja ei ole Jumpman/Mario tai Kong Jr, vaan tuholaistorjuja nimeltä Stanley, joka yrittää suojella kukkaistutuksiaan puutarhan tuholaisilta ja Donkey Kongilta. Aseena on ruisku, jolla suhautellaan Raidia ylöspäin samaan tapaan kuin vaikka Space Invadersissa tai Galgassa. Tämä onkin enemmän varhaisen avaruusammuskelun tyylinen peli, siinä missä kaksi aiempaa olivat tasoloikkia. 

Pelissä on mukana sisäänrakennettu aikaraja, sillä Kong laskeutuu pikkuhiljaa köysiä alas ja nuijii pelaajan, mikäli pääsee laskeutumaan maahan saakka. Pelaajan on siis pidettävä silmällä Kongia hyönteisten lisäksi, joita ilmestyy ruudun yläreunan pesistä tasaisin väliajoin. Hyönteiset nostavat kukkia ilmaan ja mikäli pääsevät niiden kanssa takaisin pesään, on kukka menetetty. Peli loppuu, jos kaikki kukat menevät tuholaisten suihin, Kong pääsee maahan tai joku hyönteisistä pistää pelaajaa. Ruiskulla saa Kongin nousemaan hieman ylöspäin suhauttamalla tätä takapuoleen, hyönteisiltä saa nirrin pois yleensä yhdellä tai kahdella suihkauksella. Kun pesien hyönteiset on hoideltu, tai Kong ajettu köysiä ylös pois ruudusta, niin kenttä vaihtuu ja sama homma tehdään uudelleen. 

Pelissä on hektisyyden tuntua, koska tekemistä tulee jatkuvalla syötöllä ja samalla pitää muista pitää Kong aisoissa. Ruisku ei ammu sarjaa, joten ohilaukauksen jälkeen on yleensä jo kiire saada seuraava kuti ilmaan. Peli ei ole aluksi hankala, mutta vaikeustaso nousee nopeasti, varhaisille kolikkopeleille tyypilliseen tapaan. Kenttien määrästä ei ole aavistustakaan, itse taisin päästä kahdeksannen paikkeille. 

Ulkoasu muistuttaa paljon aiempia Donkey Kongeja ja osa spriteista on samoja. Se ei haittaa, sillä tutun näköiset vihulaiset luovat tunnelmaa, samaan tapaan kuin Marioon kuuluvat sienet, putket ja kilpikonnat. 


Donkey Kong 3 on ikäisekseen menevä ja haastava Space Invaders -johdannainen, jossa näkyy ja tuntuu Nintendolle ominainen tyyli. On kuitenkin helppo nähdä, miksi tästä ei muodostunut samanlaista klassikkoa kuin ensimmäisestä pelistä, sillä tämä on selvästi ihan erilainen juttu, eikä muistuta varsinaisesti Kongia. Siitä huolimatta DK3 on pätevä ja hauska peli pienissä annoksissa. 



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Super Sissit

 Moi, Tällä viikolla pelailussa on jälleen Famicomin peli, jonka ilmestyminen näinkin “myöhään” on vähän yllättävää. Se johtuu siitä, että minulla ei ollut alkuperäistä pelikasettia, ennen kuin nyt. Vuorossa on Konamin toimintapeli Super C, eli Super Contra vuodelta 1990. Contra tuskin esittelyjä kaipaa. Tai, ehkä internetiä täysin seuraamaton kaipaa, sillä peli oli Euroopassa nimellä Probotector ja Gryzor. Joka tapauksessa homman idea on simppeli, Arnoldin ja Stallonen näköiset muskelikommandot pelastavat maailman muukalaisten hyökkäykseltä tuttuun 8-bittiseen tapaan, eli loikkimalla tasoilla ja ampumalla pyssyllä Minulle Super Contra, joka muuten jännästi ei ole Super Nintendon peli, kuten kaikki muut Super-alkuiset, on meikäläiselle selvästi NESin Contrista se vähemmän tuttu, ihan sen takia, että kenelläkään tutulla tai minulla ei ollut peliä silloin aikoinaan. Ei se missään nimessä tuntematon ole, mutta peliajassa Perus Contra vs Super C on varmasti 95% vastaan 5%. Tämä on vaan hyv