Skip to main content

Tanukin Menopeli

 Moi,

Otetaan tähän kohtaan uusi Gundam-kasaus. Uusin animaatiosarja, The Witch From Mercury on tällä hetkellä menossa kauden toisella puoliskollaan ja on kelvannut numeroiden valossa ilmeisen hyvin katsojille. Se ei ole suuri yllätys, sillä “G-Witch” kuten sitä nimitetään fanien keskuudessa on kuitenkin ensimmäinen kokopitkä sarja sitten vuonna 2017 päättyneen Iron Blooded Orphansin jälkeen. Myös sarjan pienoismallit ja etenkin pää-Gundam, Aerial on mennyt kaupaksi varsin mukavasti, jopa siinä määrin, että Bandain ilmoituksen mukaan Gundam Aerial  on parhaiten myynyt uuden, sillä hetkellä pyörivän animaatiosarjan malli koskaan. Kriteeri on epämääräinen, eikä tarkkoja lukuja ole tarjolla, mutta koko Gundam-franchise kasvoi viime tilivuonna 29.4% tuottaen 131.3 miljardia jeniä voittoa, joten se antanee osviittaa, millaisista numeroista puhutaan. Tällä kertaa vilkaistaan siis, miltä High Grade Gundam Aerial näyttää.


Sitten itse asiaan. Gundam Aerial on Witch From Mercuryn päähähmon, Suletta Mercuryn menopeli, johon liittyy paljon mystiikkaa, mutta jätetään spoilerit ja spekulaatiot pois tällä kertaa.  Uusi Aerial-pienoismalli sisältää pari uutta kikkaa, joita en ole nähnyt aiemmissa pienoismalleissa, nimittäin valmiiksi printattuja osia, joissa kuvio on painettu muoviin jo valurangassa sekä tarroja, joissa tarttuva pinta on kuviopinta, koska tarkoitus on liimata ne läpinäkyvän osan alapinnalle. Aerialissa näitä on muutamassakin paikkaa, ne kuvaavat sitä, kun Aerial aktivoi “Permet” -systeemin, joka parantaa Mobile Suitin suorituskykyä radikaalisti, pilotin terveyden kustannuksella.


Aerial oli nopeahko ja helppo kasata, mitä nyt pari tarraa vaati hieman ylimääräistä tarkkuutta, nimenomaan niiden erikoisen muodon ja paikan vuoksi. Tälle mallille ominaista on kapea vyötärö ja pyöreät, tukevahkot jalat, joka saa Aerialin näyttämään jollain tapaa feminiiniseltä. Toinen merkittävä seikka on kookas kilpi, joka jakautuu useampaan pienempään osaan, jotka ovat itse asiassa “Funnel” -systeemi, eli itsenäisiä, ajatuksen voimalla ohjattavia suojakilpi- tai pyssydroneja. Läpinäkyvät osat ja etenkin rinnan päällä oleva valmiiksi printattu efekti näyttää oikein hyvältä, enkä ole nähnyt vastaavaa aiemmin tämän hintaluokan (alle 20€) hommissa. 

Lisäsin hieman väriä valkoisten paneeleiden väleihin harmaalla Gundam-markerilla ja keltaisiin ruskealla, muita kikkoja ei tarvinnut käyttää ja lopputulos on varsin vaikuttava. Kaiken kaikkiaan Gundam Aerial on helposti parhaita, uusia High Gradeja mitä on tarjolla ja hintaansa nähden yksi parhaista Gundam-pienoismalleista ylipäänsä.  



Lopuksi vielä mahtava Promootiovideo startup-firma Gund-Armilta: Gund-Arm Inc.



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Super Sissit

 Moi, Tällä viikolla pelailussa on jälleen Famicomin peli, jonka ilmestyminen näinkin “myöhään” on vähän yllättävää. Se johtuu siitä, että minulla ei ollut alkuperäistä pelikasettia, ennen kuin nyt. Vuorossa on Konamin toimintapeli Super C, eli Super Contra vuodelta 1990. Contra tuskin esittelyjä kaipaa. Tai, ehkä internetiä täysin seuraamaton kaipaa, sillä peli oli Euroopassa nimellä Probotector ja Gryzor. Joka tapauksessa homman idea on simppeli, Arnoldin ja Stallonen näköiset muskelikommandot pelastavat maailman muukalaisten hyökkäykseltä tuttuun 8-bittiseen tapaan, eli loikkimalla tasoilla ja ampumalla pyssyllä Minulle Super Contra, joka muuten jännästi ei ole Super Nintendon peli, kuten kaikki muut Super-alkuiset, on meikäläiselle selvästi NESin Contrista se vähemmän tuttu, ihan sen takia, että kenelläkään tutulla tai minulla ei ollut peliä silloin aikoinaan. Ei se missään nimessä tuntematon ole, mutta peliajassa Perus Contra vs Super C on varmasti 95% vastaan 5%. Tämä on vaan hyv