Skip to main content

Silppuri kostaa toistamiseen

 Moi,

Tällä viikolla on luvassa paluu tuttuun aiheeseen, nimittäin viime vuoden kesällä blogissa esiintynyt TMNT: Shredder’s Revenge, joka paljastui oikein mainioksi moderniksi näkemykseksi klassisesta Turtles-mätkinnästä.Peli oli ninikin mainio, että sanoisin kyseessä olevan ehkä paras koskaan tehty TNMT-peli. Nyt peli on saanut lisäsisältöä ladattavan laajennuksen muodossa, joten katsotaan, miltä TMNT Shredder’s Revenge: Dimension Shellshock vaikuttaa. 

Dimension Shellshock esittelee kaksi uutta pelattavaa hahmoa, jotka ovat Miyamoto Usagi Stan Sakain Usagi Yojimbo -sarjakuvasta ja Silppurin tytär, Karai. Näistä kahdesta Usagi on minulle huomattavasti tutumpi hahmo ja melkein jo yksistään syy hankkia tämä dlc, mutta pelattavuudeltaan nämä kaksi eroavat toisistaan tarpeeksi, että molemmat ovat kiinnostavia lisäyksiä. Usagilla on ainoana hahmona tuplahyppy ja erittäin ulottuva isku hypyn aikana. Karai puolestaan on erittäin tehokas nopeiden combojen mätkijä. Molemmat hahmot tuntuvat oikein hyviltä. Näiden lisäksi jo olemassa olevat hahmot saavat uusia värejä ja pientä graafista kilkettä.  

Mukana on myös Dimension Shellshock -pelimuoto, jota voisi kuvata muodikkaalla termillä Roguelike. Idea on, että pelaaja saa tehtäväksi hoidella yhden ruudullisen konnia vaihtuvilla kokoonpanoilla ja tämän jälkeen aukeaa portaali, josta pääsee seuraavaan tehtävään. Mutta tässä muuten suoraviivaisessa ideassa on kekseliäs twisti, sillä tehtävät ovat eri “ulottuvuuksissa” ja pelin ulkoasu ja teema muokkautuu sen mukaan. Oli innostavaa huomata, miten peli alkaa mustavalkoisesta Eastman & Laird-indiesarjakuvan tyylisestä maailmasta ja mukana on kaikenlaista hauskaa, kasarin piirrossarjatyylistä NESin 8-bittiseen tyyliin. 

Pelissä on myös etenemismekaniikka, mikä tekee tästä Rogueliken, nimittäin kentissä on tarkoitus saada kristalleja, joiden avulla uusi portaali aukeaa. Samalla aukeaa myös valinta, jossa pitää poimia yksi kahdesta esineestä, jotka sisältävät vaihtelevia bonuksia. Valitako elämää nostava pizza, vaiko kyky pelata seuraavassa kentässä Silppurilla säästääkseen omaa hahmoa, koska koko homma pitää hoitaa yhdellä elämällä, sitten se on paluu alkuun, mutta kerättyjen kristallien avaamat helpotukset kuten esimerkiksi pidempi elämäpalkki jäävät seuraavilla yrityksillä voimaan. Meininki on yllättävän hauskaa, vaikka itse hankin tämän aluksi lähinnä uusien hahmojen takia.

Muuten peli on ennallaan, eli edelleen uusretrojen mätkintöjen parhaimmistoa ja erinomainen moninpeli. En ole yleensä dlc:n tai ylipäänsä minkään, mikä ei ole julkaisussa valmis, kokonainen peli suurin fani, mutta tässä tapauksessa olen valmis tekemään poikkeuksen ja myöntämään, että Dimension Shellshock on tervetullut lisäys. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...