Skip to main content

Pommit paukkuvat jälleen

 Moi,

Tällä viikolla pelinä on muodikkaasti trilogian kolmas osa, nimittäin Kolmas Bomberman-peli blogin historiassa. Itse peli on kylläkin osa 2, eli Bomberman 2 Famicomille. Pelin on kehittänyt ja julkaissut Hudson Soft vuonna 1991. Tämä on muuten se versio Bombermanista, joka on julkaistu Euroopassa nimellä Dynablaster mm. Amigalle. 

Tällä kertaa yksinpelissä on tarina, jossa Musta Bomberman lavastaa Valkoisen Bombermanin syylliseksi pankkiryöstöön (kirjaimellisesti ojentaa Karhukopla-tyylisen rahasäkin Valkoiselle ja poliisiauto ajaa välittömästi paikalle). Tästä seuraa putkareissu, josta Bombermanin pitää tietenkin paeta ja puhdistaa maineensa. 

Pelattavuus on tuttua Bombermania. Hahmoa ojataan ristiohjaimella, A jättää pommin, joka räjähtää muutaman sekunnin kuluttua. B on kaukosäätimellä räjäytystä varten, kunhan sen löytää. Mukana ovat kaikki tutut power upit, niin kuin lisäpommit, räjähdysten koko, jo mainittu kaukosäädin. Se, mikä tässä on erona Famicomin ensimmäiseen Bombermaniin, niin hahmo liikkuu sujuvammin ja liukkaammin, mikä nostaa pelin vauhtia. Tämä on varsin tervetullut uudistus, sillä ensimmäinen peli oli paikoitellen puuduttavan hidas. Vaikeustaso on aika lailla ennallaan. Muutama uusi vihollistyyppi on kinkkisempi kuin ennen, mutta suurin osa kuolemista tulee edelleen hätäillessä pommien kanssa ja nalkittamalla itsensä nurkkaan huolimattomuuttaan.



Ulkoasu on ottanut pari askelta eteenpäin ja nyt peli alkaa jo muistuttaa sitä, millaiseksi moni mieltää Bombermanin tänä päivänä. Myös musiikkia on sovitettu uudelleen menevämmäksi versioksi tutusta Bombermanin tunnarista. Spritet ovat Hudsonille tyypilliseen tapaan sympaattisia ja ilmeikkäitä. Toinen tekninen uudistus on, että tällä kertaa kenttä ei rajoitu yhteen ruutuun, vaan voi scrollata. 



Bomberman 2 on täysin tänäkin päivänä pelattava versio klassikosta ja reilu harppaus eteenpäin ensimmäisestä osasta. Oikeastaan vain puuttuvat pomotaistelut ja muutama muu yksityiskohta pitävät huolen, että PC Enginen versio säilyttää paikkansa parhaana versiona alkuperäisestä Pommimiehestä, mutta tämä on silti oikein mainio peli. NES/Famicom -versioista 2 on ehdottomasti ykkönen.    



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!

-jarmo

Comments

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...