Skip to main content

Potkupalloa ja pompadoureja

Moi,
Urheilu on seis joka paikassa, joten sporttispurttia näkee enää virtuaalisessa muodossa. Tällä kertaa on vuorossa tutun sarjan ehkätunnetuin osa, koska peli oli aikoinaan bundlattuna NESin kanssa samalla kasetilla SMB:n ja Tetriksen kanssa. Technos Japanin vuoden 1990 Nekketsu koukou dodgeball bu soccer hen eli täällä päin sopivasti Italian MM-kisojen aikaan lokalisoitu Nintendo World Cup. Minulla on tästä pelistä hyviä muistoja joskus ala-asteikäisenä kersana pelatuista matseista kavereiden kanssa. Itselläni ei tätä bundlea ollut, vaan aiempi Zapper/Duck hunt. Onneksi luokkakaverilla ja naapurin veljeksillä oli.


Kyllä vain, tämä on siis alun perin Kunio-kun sarjaa, kuten monet varmasti arvasivatkin. Tällä kertaa Nekketsu-lukion voittoisa polttopallojoukkue vaihtaa lajia jalkapalloon, koska Misako lupaa palkinnoksi pusut voittajille. Muuta motivaatiota ei sitten tarvitakaan, vaan edessä on 12 ottelun turnaus erikoista joukkuekavalkaadia vastaan. Täällä ei todellakaan näy Italiaa, Länsi-Saksaa tai Brasiliaa, vaan Prätkäjengi, Palomiehiä, Samuraita, Yakuzoja, Munkkeja ja ties mitä. Pelattavuus on käytännössä identtinen World Cupin kanssa, eli mukana on kaikki älyttömät superpotkut sun muut. Muutama erokin löytyy: Tässä on mukana kaikki erikoiskentät, jotka olivat World Cupissa vain kaksinpelissä. Hokkaidon Mystikot pelaavat jäällä, Samurait kivisellä kentällä, jossa kompastuu murkuloihin, Yakuza pelaa asfaltilla ja mainarit hiekalla. Myös peliaika on minuutin lyhyempi, joka on yksinpelissä vain hyvä asia, World Cupin matsit alkoivat tuntua pitkiltä, varsinkin kun oli voitolla 10-0 puoliajalla.


Myös puoliajat ja matsien välit saavat lisämaustetta: Luvassa on lyhyitä juonenkuljetuksia  kun Misako koutsaa joukkuetta, pari uutta pelaajaa liittyy mukaan ja väliin on lisätty hauskoja pätkiä joukkueiden pukukoppirutiineista, kaikki tiimien teeman mukaan. 


Se, mistä tämän sarjan pelit tunnetaan on ulkoasu, joka on pääosin sama kun World Cupissa, paitsi nyt on väripalettivaihdosten sijaan ihan oikeitakin eroja: Munkit ovat kaljuja, Yakuzalla aurinkolasit Prätkäjengillä pompadourit ja niin poispäin, mikä on omiaan tekemään lisää eroa joukkueiden välille. Tietenkään MM-kisapelissä ei tämmöisiä tyyppejä voi näyttää, eikä siellä voi pelata asfaltilla, mutta kyllä aito Kunio-kun jalis on persoonallisempi. Musat ovat menevät ja erittäin tarttuvat, aivan NESin kärkipäätä.


Kunio-kun jalis ei ole mitenkään erityisen haastava, vedin pelin läpi yhdeltä istumalta häviämättä kertaakaan vanhoilla World Cup-meriiteillä. Vaikea sanoa, millainen haaste on, jos ei tiedä kaikkia kikkoja ja juustostratseja. Pari matsia meni alussa vähän tiukoille, mutta vain kun yritti pelata fair play-hengessä, mikä ei tietenkään tähän peliin passaa. 


Nekketsu koukou dodgeball bu soccer hen on heittämällä NESin paras jalkapallopeli ja samalla ylipäänsä yksi hauskimmista urheilupeleistä, joita tänne Eurooppaan saatiin. Varsinkin moninpelinä edelleen hauska, kokenutta pelaajaa vaivaa hieman haasteen puute. Harmi, ettei jatko-osaa saatu koskaan Eurooppaan.


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!

-malone

Comments

Anonymous said…
Eikö World Cup - muunnoksessa pystyny laukomaan parhaimmillaan keskiviivalta maalin? Muistan että silmät pullistuivat ulos mutta en noita akrobaattisia potkuja :D Ehkä en vaan osannu!
Snou
Malone said…
Joo, Iso osa niistä supereista meni maaliin vaikka omasta päädystä. Argentiinan ja Meksikon sellanen kierre, joka lenti aina ylänurkkaan meni varmasti melkein mistä vaan, paitsi ihan läheltä maalia. Kunio-jalkapallon Samuraijoukkue on just Argentiina, vaan spritet on muokattu. Se saksipotku ilmasta tehdään vaan painamalla A+B yhtäaikaa, sama kun hyppy muissa kunio peleissä. Jos painaa päälle suuntaa, niin siitä tulee pukkaus. Molemmilla lähtee aina superi.

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Super Sissit

 Moi, Tällä viikolla pelailussa on jälleen Famicomin peli, jonka ilmestyminen näinkin “myöhään” on vähän yllättävää. Se johtuu siitä, että minulla ei ollut alkuperäistä pelikasettia, ennen kuin nyt. Vuorossa on Konamin toimintapeli Super C, eli Super Contra vuodelta 1990. Contra tuskin esittelyjä kaipaa. Tai, ehkä internetiä täysin seuraamaton kaipaa, sillä peli oli Euroopassa nimellä Probotector ja Gryzor. Joka tapauksessa homman idea on simppeli, Arnoldin ja Stallonen näköiset muskelikommandot pelastavat maailman muukalaisten hyökkäykseltä tuttuun 8-bittiseen tapaan, eli loikkimalla tasoilla ja ampumalla pyssyllä Minulle Super Contra, joka muuten jännästi ei ole Super Nintendon peli, kuten kaikki muut Super-alkuiset, on meikäläiselle selvästi NESin Contrista se vähemmän tuttu, ihan sen takia, että kenelläkään tutulla tai minulla ei ollut peliä silloin aikoinaan. Ei se missään nimessä tuntematon ole, mutta peliajassa Perus Contra vs Super C on varmasti 95% vastaan 5%. Tämä on vaan hyv