Skip to main content

Hämähäkkininja: Pikku-ukkoperjantai #17

 Moi,

Jo toinen perjantain ylläriunboksaus perän jälkeen! Tällä viikolla saapui figuuri, joka ansaitsee oman unboksauksen, Bandai Tamashii Nationsin Meisho Manga Realization Onmitsu Black Armor Spider-Man. 

Tässä linkki aiempaan Meisho Spider-maniin:

 https://maloneplays.blogspot.com/2019/04/spider-man-spider-man-samurai-spider-man.html

Kyllä vain, jälleen yksi ehkäpä kaikkien aikojen suosikkisarjani figu, eli Sengoku-ajan tyyliin “samuroituja” Star Wars ja Marvel-hahmoja. Aiemminssa blogiposteissa näihin on jo tutustuttu, mutta kertauksen vuoksi: Tamashii Nations on Bandain vähän niinkun enemmän keräilijöille suunnattu “premium” brändi, joka tekee mm. Monsterarts kaijusarjaa, hemmetinmoiset määrät supersankari ja Sentai-leffa ja TV-sarja figuureja, Robot Spirits mechasarjaa, sekä tietysti tätä Meishoa. Meishon erityispiirre on että koko sarja on suunnittelijavetoinen ja julkaisuja tulee, luultavasti juuri tästä syystä harvakseltaan. Kaikki designit ja estetiikka on tunnetun figuurimaakarin ja kuvanveistäjän Takayuki Takeyan kynästä. Takeya on tehnyt myös paljon Buddhalaiseen uskontoon liittyviä teoksia.

Katsotaan siis, mitä tuli ostettua. Tuttu musta loota sisältää musta-asuisen Hämiksen ja miekan, parit heittokoukut (kaginawa) pari heittoveistä/yleistyökalua (ammattilaispiireissä kunai) ja satsin vaihtokäsiä. Tämä oli Premium-Bandai nettikaupan eksklusiivi ja käytännössä uudelleen maalattu perus Hämis, mutta parilla lisävarusteella. 

Tästä päästäänkin itse asiaan. Kaikki, mikä pätee perus Samurai - Hämikseen pätee tähänkin. Erona on tietysti maalaus, joka tässä on siis pääosin mustaa, kiiltäväksi lakattua pintaa joillain eri värisillä yksityiskohdilla ja Venom-vaikutteisella violetilla verkkokuvioinnilla. Laitan tuonne alkuun vielä linkin aiempaan Hämähäkkimieheen, mistä voi käydä kuikuilemassa lisää jos kiinnostaa. 

Sen sijaan ajattelin tässä kohtaa selostaa, mistä tuo erikoinen nimi tulee. “Onmitsu” on termi, jota käytettiin Edo-kauden Japanissa Tokugawan shogunaatin vakoojista ja agenteista. Toisin kun voisi kuvitella nämä tyypit eivät hyppineet mustat trikoot päällä, vaan olivat enemmänkin kun nykyajan tiedustelupalvelut, niinkun NSA tai KGB, jotka tosin jäävät tehokkuudessaan kakkoseksi tokugawan vakoojaverkostolle, joka toimi vieläpä 400 vuotta ennen näitä kuuluisia kylmän sodan agenttijuttuja. Metodit olivat tosin samat: Vakoilu, mahdollisten kapinallisten ilmianto, yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen ynnä muu yllättävän modernilta kuulostava tiedustelutoiminta. Se ei ole sattumaa, että tuo hallinto kesti lähes 300 vuotta.

Ei tästä jupinaa keksi, muuta kuin ehkä sen, että koska tämä runko on sarjan vanhin figuuri, niin pari uudempien pikku kikkaa puuttuu. Näistä tärkeimpänä keskikropan taipuvuus, mikä olisi etenkin Hämähäkkimiehelle paikallaan. Sama pätee perus Hämikseenkin.  


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia kaikille lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-malone

Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Super Sissit

 Moi, Tällä viikolla pelailussa on jälleen Famicomin peli, jonka ilmestyminen näinkin “myöhään” on vähän yllättävää. Se johtuu siitä, että minulla ei ollut alkuperäistä pelikasettia, ennen kuin nyt. Vuorossa on Konamin toimintapeli Super C, eli Super Contra vuodelta 1990. Contra tuskin esittelyjä kaipaa. Tai, ehkä internetiä täysin seuraamaton kaipaa, sillä peli oli Euroopassa nimellä Probotector ja Gryzor. Joka tapauksessa homman idea on simppeli, Arnoldin ja Stallonen näköiset muskelikommandot pelastavat maailman muukalaisten hyökkäykseltä tuttuun 8-bittiseen tapaan, eli loikkimalla tasoilla ja ampumalla pyssyllä Minulle Super Contra, joka muuten jännästi ei ole Super Nintendon peli, kuten kaikki muut Super-alkuiset, on meikäläiselle selvästi NESin Contrista se vähemmän tuttu, ihan sen takia, että kenelläkään tutulla tai minulla ei ollut peliä silloin aikoinaan. Ei se missään nimessä tuntematon ole, mutta peliajassa Perus Contra vs Super C on varmasti 95% vastaan 5%. Tämä on vaan hyv