Malone Plays

Hei, on aika blogauksen! Tällä kertaa aiheena on viime kuun lopulla ilmestynyt retrohenkinen sidescroller The Messenger. Olin nähnyt jonkun verran pelistriimiä ja hehkustusta etukäteen ja päätin tsekata itse, onko peli kehujen arvoinen.  HUOM. Sisältää hienoisia spoilereita, mutta ei mitään tyystin järisyttävää. The Messenger on Kanadalaisen sabotage-studion tasoloikka, joka ammentaa ilmiselvästi 8 ja 16-bittisten konsoleiden estetiikasta ja pelisuunnittelusta, heti kättelyssä mieleen tulee Nesin Ninja Gaiden. Myöhemmin peli tekee pikku yllärin ja muuttuu enemmän Snes -vaikutteiseksi Metroidvaniaksi. Hienona yksityiskohtana sekä grafiikka että soundtrack muuttuu mukailemaan kyseisiä tyylejä.  Homma alkaa siitä, että Demonikuningas on hyökkäämässä maailmaan, jossa asustaa nuori ninja, ninjakylässä, jonka vanhat patut kertovat profesiaa “läntisestä sankarista, joka pelastaa maailman”.  No, homma ei mene putkeen ja lopulta jää nuoren ninjan harteille toimittaa tärkeä

Syyskuun toinen blogaus on täällä! Vuorossa jälleen unboksausta, aiheena edelleen Kurokon koripallo. Menin ja hommasin vastustajat aiemmassa blogissa esiintyneille Megahousen Kurokolle ja Kagamille. Tämä parivaljakko on Shintaro Midorima ja Kazunari Takao, Shutokun lukiosta. Shutoku on yksi “Tokion kolmesta kunkusta”, itäisen Tokion koulu, jonka joukkue on ollut kansallisen turnauksen loppukilpailussa joka kerta viimeiset 11 vuotta. Midorima on se Generation of Miraclesin (katso aiemmat Kuroko-blogit) 3 pisteen heittäjä. Takao on Shutokun point guard ja Midoriman paras ja ehkä myös ainoa kamu. Midorimasta oon jo kirjoittanut juttua, mutta Takosta en, joten: Kazunari Takao #10 (pg) Takao on joukkueensa point guard, eli tyyppi, joka yleensä päättää, kuinka hyökkäys pelataan, se fiksuin ja paras pallonkäsittelijä ja syöttäjä. Se passaa hahmolle hyvin, Takao tuppaa olemaan sellainen mukava, easy going kaveri, joka tulee jopa toimeen vastustajien kanssa, sellainen sopiv

Syyskuun ekana blogina jotain hieman erilaista, mutta laskettaneen retroblogauksen puolelle.  Junalinjan reitti. Pelissä ajetaan vain tuo Shinagawan ja Uenon väli.  Siinä asemia kertyy matkalle kymmenkunta, joista neljällä isoimmalla, kuvassa merkityillä pysähdytään. Tartun näppäimistöön merkittävän tapahtuman johdosta, nimittäin onnistuin ensimmäistä kertaa ajamaan virheettä Tokion Keihin-Tohoku -linjan Shinagawasta Uenoon, menopelinä 209-sarjan juna. :D Nokkelimmat varmaan jo arvasivat, että kyseessä on PS1:n Desha De Go! 2, jota olen hehkuttanut jo aiemmin. Perjantaina päätin, että “nyt hoidetaan tämä projekti ja katsotaan truu ending”, jonka näkee vain ajamalla kunkin junan reitin loppuun mokaamatta, ilman continueja.  Tässä autenttinen muistiinpanolappu, jota tuhersin samalla kun pelasin. Tällä kertaa otin homman tosissaan ja tein jopa muistiinpanoja optimaalisista tavoista lähestyä asemia, nopeusrajoituksista ja muutamista muista jutuista, jotta osasi