Malone Plays

 Moi, Tällä viikolla otetaan vaihtelun vuoksi väliin lupaamani Punisher, vuodelta 1993. Tämä on siis oikeastaan ensimmäinen Capcomin ja Marvelin yhteistyöpeli, ennen Children of the Atomia. Kyseessä ei ole 1vs1 mätkintä, vaan niin sanottu perinteinen beat ‘em up, jossa edetään kentissä ja pistetään konnia poikki ja pinoon, tällä kertaa Punisherin valkoisissa saappaissa.  Punisher lienee hahmona tuttu useimmille, joten ei mennä sen tarkemmin hahmon taustoihin. Peli sen sijaan ei todennäköisesti ole lähimainkaan yhtä tuttu, sillä tämä kokoelma on ensimmäinen virallinen julkaisu pelistä sitten ysärin. Kolikkopelin lisäksi löytyy käännös 16-bittisille Segan konsoleille, mutta sen vastaanotto oli arvostelujen perusteella laimea. Ei kolikkopelinkään menestys mitään valtavaa ollut, mutta ilmeisesti kuitenkin riittävää, että Capcomin ja Marvelin yhteistyölle jatkossa oli edellytykset. Punisher joutui myös sensuurin hampaisiin, sillä peli on yllättävän rankkaa meininkiä. Ei tässä mitää...

 Moi, Tällä viikolla on aika tehdä nopea katsaus Capcomin Marvel-kokoelman kolmanteen peliin, joka on X-Men vs Street fighter vuodelta 1996 ja samalla sarjan ensimmäinen todellinen crossover.  Ensimmäistä kertaa 17 hahmon kaarti on jaettu tasan 8 & 8, plus Akuma tuttuun tapaan bonushahmona. Mukaan mahtuvat niin ikään ensimmäistä kertaa myös sarjan kestosuosikit, sekä ysärin Marvelin suosituin pariskunta, Rogue ja Gambit. Tällä kertaa pelin pääpahiksena on Apocalypse, joka on Magneton ohella ehkä parhaiten tunnettu X-Pahis. Apocalypsen mutanttivoimiin kuuluu muodon ja koon muutos, joten ensimmäistä kertaa sarjassa pomotaisteluna on valtavan kokoinen pääpahis. Isokokoisten pomojen perinne on jatkunut sarjassa nykypäiviin saakka.  Samalla tavoin kuin sarjan aiemmatkin pelit, ainoa kelvollinen konsolikäännös tähän saakka oli Sega Saturnille, muuten ollaan menty enemmän tai vähemmän erilaisten emulaattoreiden varassa.   Pelin ulkoasu ei ole muuttunut paljonkaan s...

 Moi, Tällä viikolla on vuorossa Capcomin Marvel-mätkintäkokoelman toinen peli, vuoden 1995 Marvel Super Heroes.  Tällä kertaa mukana on muitakin kuin X-Men hahmoja, mutta valikoima säilyy saman kokoisena. Tämä meinaa sitä, että joitain tunnettuja sarjan vakiovieraita on jätetty pois valikoimasta, mutta Capcom on tuttuun tapaansa onnistunut tekemään rosteriin mielenkiintoisia valintoja. Näistä ehkä yllättävin on toisen ulottuvuuden olento, lonkerohirviö Shuma Gorath. Uskallan väittää, että tämä hahmo nähtiin vilaukselta Dr Strange-leffassa vain siksi, että se on tuttu Capcomin ansiosta. Marvel ei olisi antanut hahmoa käyttöön lainkaan, koska Shuma Gorath ei ollut lisenssin omistajan mielestä riittävän tunnettu ja myyvä lisenssipeliin. Capcomin väki kuitenkin vaati, että saisi käyttää hahmoa,sillä he perustelivat tarpeen sillä, että pelissä olisi hyvä olla joku erikoisempi valinta, sillä kaikki hahmot tuppaavat olemaan ihmisiä, joilla on neljä raajaa. Omituinen lonkerohirviö av...

 Hei, Pieni unboksaus tähän väliin. Postista löytyi tällä viikolla paketti, josta paljastui pala kasarin nostalgiaa. Katsotaan, miltä näyttää Takara Tomyn erittäin retrohenkinen Transformers Missing Link Cliffjumper. Ensin pieni tietoisku, mistä on kyse. Takara Tomy esitteli viime vuonna uuden sarjan erittäin retrohenkisiä Transformerseja, jonka nimi on Transformers Missing Link. Ajatuksena on se, että nämä ovat ensi näkemältä täsmälleen samanlaisia kuin alkuperäisen 80-luvun robotit, mutta mukana on kuitenkin moderneja ratkaisuja, mikä näkyy käytännössä etenkin siinä, että nämä liikkuvat paremmin kuin alkuperäiset. Nämä ovat myös kooltaan samaa luokkaa, kuin alkuperäiset esikuvansa. Erona aiemmissa lootan avauksissa esiintyneihin Transformers Masterpieceihin on siis se, että siinä missä Masterpiece-sarjan idea on tehdä viimeisen päälle korkeatasoinen nykyajan näkemys siitä, miltä Transformerit näyttivät TV-sarjoissa ja lasten mielikuvituksessa, niin nämä Missing Linkit ovat uusia,...

 Moi, Viime keväänä pidin blogissa Marvel-maaliskuun silloin ilmestyneen X-Men ‘97 animaatiosarjan kunniaksi. Tänä keväänä teen saman, mutta hieman eri tyylillä. Olen oikeastaan jo aloittanut pääosan tämän kevään blogeista valloittavan teeman parissa, nimittäin Capcomin tappelupelit. Hommasin hiljattain viime syksynä ilmestyneen Marvel vs Capcom Fighting Collectionin, joka sisältää 7 Capcomin 90-luvun peliä, joissa kaikissa esiintyy Marvelin supersankareita ja vahva paino on X-Men hahmoilla. Kokoelma tosin ilmestyi Xboxille vasta Helmikuussa, jolla siis pelaan tässä tapauksessa. Mennään koko homma läpi järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan ja katsotaan, miltä ysärin Capcom-mähistelyt tuntuvat nykyään. Yksi seitsemästä pelistä ei ole 1 vs 1 taistelupeli, vaan sivulle scrollaava mätkintä, joten livautan sen mukaan johonkin väliin, että saadaan tappelupelien comboon taukoa.  Kokoelma sisältää seuraavat pelit: The Punisher (1993) X-Men: Children of the Atom (1994) Marvel Super Hero...

 Hei, Tällä viikolla pelinä on toinen PS1:n hieman tuntemattomampi mätkintäpeli. Katsotaan, miltä näyttää Capcomin taistelupelien kulta-ajan tuotos, Vampire Savior (lännessä Darkstalkers 3) vuodelta 1998. Kyseessä on EX-versio, joka hämmentää sarjan kronologista järjestystä entisestään, sillä Vampire Savior EX on lähempänä yhdistelmää osista 1 & 2 ja 3, kuin varsinaista 3:n kolikkopeliversiota. Tämä johtuu siitä, että Vampire Savior tarvitsi 4MB:n lisämuistilaajennuksen Sega Saturnilla toimiakseen kutakuinkin kolikkopelin tavoin, mutta PS1:lla moista härpäkettä ei edes ollut. Ratkaisuna oli läntätä lisää hahmoja hieman siloteltuun vanhempaan peliin, joka muistutti jo valmiiksi seuraavaa osaa, koska tuon ajan Capcomin tappelupelit olivat niin pitkälle iteraatioita edellisestä, että asiaan vihkiytymättömille ne vaikuttivat täysin samoilta peleiltä (katso SF2->SF2 Turbo->SF2 Champion Edition->Super SF2->Super SF2 Turbo jne..). Mukaan mahtui myös kolikkopellin edellisen...

 Moi, Tällä viikolla vuorossa on nykyään melko unohduksiin painuneen PS1-taistelupelisarjan toinen osa, Battle Arena Toshinden 2, vuodelta 1996. Peli on tietysti käännös kolikkopelistä, kehittäjänä toimi Tamsoft ja julkaisijana Takara, nykyään paremmin tunnettu Transformers-robottien valmistajana. Jos ei ole tullut nähtyä, niin suosittelen tsekkaamaan Battle Arena Toshinden 1:n ennen tätä blogia, koska iso osa ensimmäisen pelin havainnoista pätee myös jatko-osaan. Toshinden-peleistä ei ole helppo löytää laadukasta kuvamateriaalia, joten pahoittelut vaihtelevan tasoisista kuvista ja niiden vähyydestä. Battle Arena Toshinden oli 3D-taistelupelien alkuvuosien kilpailija kisassa, joka alkoi toden teolla Segan Virtua Fighterin ja Namcon Tekkenin suosion vauhdittamana. Polygonit, vaikka olivatkin tuohon aikana vielä todella karuja, mahdollistivat liikkeentunnistuksen kautta toteutetun sulavan animaation, joka oli etenkin martial arts-leffoista ammentaville taistelupeleille todella hyödy...

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...