Skip to main content

Lisää Capcomia

 Hei,

Tällä kertaa blogit jatkuvat jälleen Capcomin taistelupelien merkeissä, nimittäin Toukokuussa julkaistiin lisää klassikkopelejä uudessa paketissa. Capcom Fighting Collection 2 sisältää 8 peliä vuosituhannen vaihteen tienoilta, vuosilta 1998-2004. Tällä kertaa mukana on myös Capcomille vähemmän tyypillisiä 3D-taisteluita, joista muutama on varsin harvinaista herkkua. Nyt keskitytään yhteen näistä vähemmän tunnetuista, mutta sitäkin mielenkiintoisimmista peleistä, nimeltään Project Justice, tai Moero! Justice Gakuen, vuodelta 2000. Peli on Rival Schools -nimisen mätkinnän toinen osa.


Kuten nimestä voi päätellä, peli on animetyylisen lukion ympärille rakennettu asetelma, jossa koulujen varsin värikkäät oppilaat ja opettajat osallistuvat 3 vs 3 mätkintöhin rehtoria myöten. Tuttujen tyylien, kuten Karaten ja Judon lisäksi tehokkaaksi taistelijaksi oppii pelaamalla mm. baseballia, lentopalloa ja viulun soitolla. Tai sitten vain olemalla liikunnan opettaja. Hahmojen design on lennokasta ja aivan loistavaa. Japanilaisten lukiolaishahmojen stereotyypit muunnetaan suorastaan nerokkaasti taistelupelin hahmoiksi. Itse ajauduin valitsemaan vähemmän yllättäen ensimmäiseksi testiin Sukeban-hahmon, Zakin. 


Vaikka peli on 3D, niin tietyt jutut ohjauksessa toimivat edellen samalla tavoin kuin Street Fighterissa, kuten erikoisliikkeiden komennot, jotka ovat edelleen osastoa “neljännesympyrä eteen ja punch”. Se ei ole välttämättä ollenkaan huono juttu, koska peli tuntui heti jollain lailla tutulta. Mukana on toki uusia homia, kuten syvyyssuunnassa liikkuminen. Erikoisliikemittarit löytyvät myös ja niillä suoritetaan tuttuun tapaan supereita, mutta myös tiimi-iskuja. En ole pelannut peliä vielä niin paljon, että voisin sanoa sisäistäneeni Justicen kaikki omat kommervenkit tai hahmotasapainon, joten en mene mekaniikoissa tämän syvemmälle.


Ulkoasu on ysärin lopun pelkistettyä polygonigrafiikkaa, mutta se on yllättävän ilmeikästä ja vahvat hahmodesignit tukevat selkeitä, kulmikkaita muotoja ja kirkkaita värejä. En voi alleviivata tarpeeksi, miten paljon pidän tämän pelin hahmoista ylipäänsä. Koko porukka mukaanlukien nämä hahmot saattavat mennä aivan kärkeen parhaiden hahmokaartien listalla. Myös musiikki ja ääninäyttely on hyvää ja paikoin loistavaa, mikä ei varsinkaan musiikin osalta yllätä, kun kyseessä on Capcom. 

Pelimuotoina ovat Arcade ja Tarina, jossa kierrosten välillä on hieman enemmän dialogia ja kolmen hahmon porukka on ennalta määrätty, koska tietyt hahmot ovat samoista kouluista. Kokoelmassa on mukana moderneja elämää helpottavia vaihtoehtoja, kuten training mode ja mukana on myös aiemmista kokoelmista tuttu, varsin kattava galleria. 

Ainoa asia, mitä kaipaisin tähän on Rival Schools 1:n Japanin version tyylistä yksinpelikampanjaa, jossa oli pitkä visual novellin tyylinen tarina. Hauska mätkintä mahtavilla hahmoilla. 



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo



 


Comments

Popular posts from this blog

Lucasin Hengessä

 Hei, Tällä viikolla tutustuin lisää Capcom Fighting Collection 2:n valikoimaan. Pelinä on Plasma Sword, tai vaihtoehtoisesti Star Gladiators 2. Peli on alunperin vuodelta 1998, mutta Dreamcastin kotikonsoliversio julkaistiin vuotta myöhemmin. Kolikkopeliversio nähdään siis pelihallien ulkopuolella ensimmäistä kertaa tämän kokoelman myötä.  Plasma Sword jatkaa Capcomin vähemmän tunnettujen 3D-pelien sarjaa selvästi Star Wars-vaikutteisella asetelmalla, missä monen sorttiset avaruustaistelijat kohtaavat perinteisessä 1 vs 1 taistelussa. Pelin pahis on sonnustautunut mustaan, samurain haarniskaa muistuttavaan kostyymiin, joten mielleyhtymä on selvä. Mukana on myös melkoisesti Wookieta muistuttava karvaturri. Hahmoja on melko runsas määrä, mutta valikoima ei ole ihan niin monipuolinen kuin voisi luulla, koska suurin osa hahmoista muistuttaa suuresti jotain toista taistelijaa. Kaikista on siis vähän niinkuin “hyvis” ja “pahis” versiot hieman eri ulkonäöllä.  Capcom käyttää tä...

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...