Skip to main content

Lisää Capcomia

 Hei,

Tällä kertaa blogit jatkuvat jälleen Capcomin taistelupelien merkeissä, nimittäin Toukokuussa julkaistiin lisää klassikkopelejä uudessa paketissa. Capcom Fighting Collection 2 sisältää 8 peliä vuosituhannen vaihteen tienoilta, vuosilta 1998-2004. Tällä kertaa mukana on myös Capcomille vähemmän tyypillisiä 3D-taisteluita, joista muutama on varsin harvinaista herkkua. Nyt keskitytään yhteen näistä vähemmän tunnetuista, mutta sitäkin mielenkiintoisimmista peleistä, nimeltään Project Justice, tai Moero! Justice Gakuen, vuodelta 2000. Peli on Rival Schools -nimisen mätkinnän toinen osa.


Kuten nimestä voi päätellä, peli on animetyylisen lukion ympärille rakennettu asetelma, jossa koulujen varsin värikkäät oppilaat ja opettajat osallistuvat 3 vs 3 mätkintöhin rehtoria myöten. Tuttujen tyylien, kuten Karaten ja Judon lisäksi tehokkaaksi taistelijaksi oppii pelaamalla mm. baseballia, lentopalloa ja viulun soitolla. Tai sitten vain olemalla liikunnan opettaja. Hahmojen design on lennokasta ja aivan loistavaa. Japanilaisten lukiolaishahmojen stereotyypit muunnetaan suorastaan nerokkaasti taistelupelin hahmoiksi. Itse ajauduin valitsemaan vähemmän yllättäen ensimmäiseksi testiin Sukeban-hahmon, Zakin. 


Vaikka peli on 3D, niin tietyt jutut ohjauksessa toimivat edellen samalla tavoin kuin Street Fighterissa, kuten erikoisliikkeiden komennot, jotka ovat edelleen osastoa “neljännesympyrä eteen ja punch”. Se ei ole välttämättä ollenkaan huono juttu, koska peli tuntui heti jollain lailla tutulta. Mukana on toki uusia homia, kuten syvyyssuunnassa liikkuminen. Erikoisliikemittarit löytyvät myös ja niillä suoritetaan tuttuun tapaan supereita, mutta myös tiimi-iskuja. En ole pelannut peliä vielä niin paljon, että voisin sanoa sisäistäneeni Justicen kaikki omat kommervenkit tai hahmotasapainon, joten en mene mekaniikoissa tämän syvemmälle.


Ulkoasu on ysärin lopun pelkistettyä polygonigrafiikkaa, mutta se on yllättävän ilmeikästä ja vahvat hahmodesignit tukevat selkeitä, kulmikkaita muotoja ja kirkkaita värejä. En voi alleviivata tarpeeksi, miten paljon pidän tämän pelin hahmoista ylipäänsä. Koko porukka mukaanlukien nämä hahmot saattavat mennä aivan kärkeen parhaiden hahmokaartien listalla. Myös musiikki ja ääninäyttely on hyvää ja paikoin loistavaa, mikä ei varsinkaan musiikin osalta yllätä, kun kyseessä on Capcom. 

Pelimuotoina ovat Arcade ja Tarina, jossa kierrosten välillä on hieman enemmän dialogia ja kolmen hahmon porukka on ennalta määrätty, koska tietyt hahmot ovat samoista kouluista. Kokoelmassa on mukana moderneja elämää helpottavia vaihtoehtoja, kuten training mode ja mukana on myös aiemmista kokoelmista tuttu, varsin kattava galleria. 

Ainoa asia, mitä kaipaisin tähän on Rival Schools 1:n Japanin version tyylistä yksinpelikampanjaa, jossa oli pitkä visual novellin tyylinen tarina. Hauska mätkintä mahtavilla hahmoilla. 



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo



 


Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...