Skip to main content

Lisää Capcomia

 Hei,

Tällä kertaa blogit jatkuvat jälleen Capcomin taistelupelien merkeissä, nimittäin Toukokuussa julkaistiin lisää klassikkopelejä uudessa paketissa. Capcom Fighting Collection 2 sisältää 8 peliä vuosituhannen vaihteen tienoilta, vuosilta 1998-2004. Tällä kertaa mukana on myös Capcomille vähemmän tyypillisiä 3D-taisteluita, joista muutama on varsin harvinaista herkkua. Nyt keskitytään yhteen näistä vähemmän tunnetuista, mutta sitäkin mielenkiintoisimmista peleistä, nimeltään Project Justice, tai Moero! Justice Gakuen, vuodelta 2000. Peli on Rival Schools -nimisen mätkinnän toinen osa.


Kuten nimestä voi päätellä, peli on animetyylisen lukion ympärille rakennettu asetelma, jossa koulujen varsin värikkäät oppilaat ja opettajat osallistuvat 3 vs 3 mätkintöhin rehtoria myöten. Tuttujen tyylien, kuten Karaten ja Judon lisäksi tehokkaaksi taistelijaksi oppii pelaamalla mm. baseballia, lentopalloa ja viulun soitolla. Tai sitten vain olemalla liikunnan opettaja. Hahmojen design on lennokasta ja aivan loistavaa. Japanilaisten lukiolaishahmojen stereotyypit muunnetaan suorastaan nerokkaasti taistelupelin hahmoiksi. Itse ajauduin valitsemaan vähemmän yllättäen ensimmäiseksi testiin Sukeban-hahmon, Zakin. 


Vaikka peli on 3D, niin tietyt jutut ohjauksessa toimivat edellen samalla tavoin kuin Street Fighterissa, kuten erikoisliikkeiden komennot, jotka ovat edelleen osastoa “neljännesympyrä eteen ja punch”. Se ei ole välttämättä ollenkaan huono juttu, koska peli tuntui heti jollain lailla tutulta. Mukana on toki uusia homia, kuten syvyyssuunnassa liikkuminen. Erikoisliikemittarit löytyvät myös ja niillä suoritetaan tuttuun tapaan supereita, mutta myös tiimi-iskuja. En ole pelannut peliä vielä niin paljon, että voisin sanoa sisäistäneeni Justicen kaikki omat kommervenkit tai hahmotasapainon, joten en mene mekaniikoissa tämän syvemmälle.


Ulkoasu on ysärin lopun pelkistettyä polygonigrafiikkaa, mutta se on yllättävän ilmeikästä ja vahvat hahmodesignit tukevat selkeitä, kulmikkaita muotoja ja kirkkaita värejä. En voi alleviivata tarpeeksi, miten paljon pidän tämän pelin hahmoista ylipäänsä. Koko porukka mukaanlukien nämä hahmot saattavat mennä aivan kärkeen parhaiden hahmokaartien listalla. Myös musiikki ja ääninäyttely on hyvää ja paikoin loistavaa, mikä ei varsinkaan musiikin osalta yllätä, kun kyseessä on Capcom. 

Pelimuotoina ovat Arcade ja Tarina, jossa kierrosten välillä on hieman enemmän dialogia ja kolmen hahmon porukka on ennalta määrätty, koska tietyt hahmot ovat samoista kouluista. Kokoelmassa on mukana moderneja elämää helpottavia vaihtoehtoja, kuten training mode ja mukana on myös aiemmista kokoelmista tuttu, varsin kattava galleria. 

Ainoa asia, mitä kaipaisin tähän on Rival Schools 1:n Japanin version tyylistä yksinpelikampanjaa, jossa oli pitkä visual novellin tyylinen tarina. Hauska mätkintä mahtavilla hahmoilla. 



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo



 


Comments

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Lohenpunainen Paroni Palaa

 Moi, tällä viikolla on vaihteeksi vuorossa pieni harrasteblogi. Palaamme aiemmista blogeista tuttuun Mobile Suit Gundamin maailmaan, kun tällä kertaa avataan ja tuunataan Bandain Robot Spirits-sarjan MS-14S Gelgoog Char’s Custom Model.  Kyllä vain, ensimmäisestä Gundamista tuttu antagonisti, Punainen Komeetta, Char tekee paluun. Tällä kertaa mobile suit on päivitetty perinteisestä Zaku 2:sta viimeistä huutoa olevaan Gelgoog Commander Typeen. Tässä uudessa mallissa erityistä oli sen Gundamin tasoinen suorituskyky ja mahdollisuus käyttää ensimmäistä kertaa tehokkaita beam-aseita Zeonin kehittämässä laitteessa. Näitä valmistettiin Gundamin historiikin mukaan 25 kappaletta ja Char sai tietysti yhden laitteen testiin, loput menivät Zeonin muille pilottiässille.  Lootasta löytyy reilu satsi vaihto-osia, kuten käsiä, tutut moottoriefektit ja useat erilaiset beam naginatan efektit esim. vauhdikkaita dioraamoja varten. Erikoisuutena löytyy jopa katkennut käsi kuvaamaan tiettyä ko...