Mestariteos, vaiko eikö?

 Moi,

Tällä kertaa pelinä on blogissa aiemminkin esiintyneen pelisarjan (Vai,onko kaksi osaa vielä sarja?) osa, joka menee nykyään suosittujen “remastereiden” eli suomeksi moderneille konsoleille sopivaksi muokattujen vanhojen pelien sarjaan. Game Passista löytyi pelattavaksi siloiteltu versio vuoden 2011 Space Marine-pelistä, Space Marine: Master Crafted Edition. Pelin kehitti Relic Entertainment ja julkaisijana oli Sega. 

Minulla on tämä peli alunperin PS3:lle, joka on tätä nykyä vainaa, eli en voi sitä pelata mutta muistikuvat Space Marinesta olivat hyvin positiiviset ja samalla Space Marine kakkosta pelanneena (oikein hyvä peli sekin) ihmettelin, miten pienelle huomiolle ensimmäinen osa aikoinan jäi.Ilmeisesti suojassa kyykkimisen ja/tai avoimen maailman puute teki pelistä heti kättelyssä vanhentuneen vuoden 2011 arvostelijoiden silmissä. Samalla Warhammer ylipäänsä oli vielä 15 vuotta sitten paljon nichempi juttu kuin tällä hetkellä. Mutta miltä se Space Marine tuntuu nykyään ja etenkin kakkosta pelanneena? 

Ensimmäisenä mieleen tuli, kuinka vähän tätä peliä on “remasteroitu”, tai ainakin muistikuvat grafiikoista olivat lähes identtiset. Selkeä parannus sen sijaan oli pelin sulavuus, joka tuntui heti paremmalta, eikä muuttunut tahmaiseksi, kun ruudulla tapahtui paljon kerralla, kuten PS3-versiolla oli tapana. Muuten kokemus oli ainakin monta vuotta vanhojen muistojen perusteella käytännössä ennallaan. Kapteeni Titus ja Ultramariinien kaverit pelastavat planeetan tärkeitä resursseja Örkkien invaasion kynsistä ja tietenkin paikalle saapuvat myös Inkvisiittori ja Kaaoksen petturien kätyrit. Pelin tapahtumat johtavat suoraan siihen, mistä Space Marine 2 alkaa. 

Ehkä merkittävin yllätys oli, kuinka samalta pelikokemus tuntuu kakkosen kanssa. Jos ei huomioida ulkoasua, kuten piirtoetäisyyttä ja ruudulla näkyvien vihollisten määrää, niin pelit tuntuvat tismalleen samalta ja on oikeastaan aika hämmästyttävää, miten ensimmäinen osa ei tunnu vanhentuneen lähellekään niin paljon kuin 15 vuotta antaa olettaa. Pelin rytmitys, rakenne, pelituntuma ja juoni ovat erittäin lähellä kakkosen vastaavia ja tuntuu enemmänkin siltä, että pelien välillä olisi enintään 5 vuotta, eikä 15. Ykkösen putki->alue->putki-alue rakenne on toki kapeampi, mutta muuten tismalleen sama.

Kaiken kaikkiaan Space Marine 1 on lähempänä huomattavasti tunnetumpaa ja suositumpaa kakkosta, kun osaisi odottaa, ainakin yksinpelin osalta. Moninpelistä en osaa sanoa paljoa, mutta sen perusteella, mitä olen nähnyt niin ero on suurempi moninpelissä ja etenkin sen monipuolisuudessa. Jos pitää Space Marine 2:sta, niin en näe mitään syytä, miksi ensimmäinen kannattaisi jättää pelaamatta. Molemmissa on hyvää ja hyvin samanlaista avaruusmariineilla rymistelyä ja sopivan mittainen yksinpeli, johon ei tarvitse kuluttaa kymmeniä tunteja. Tarina on perinteinen ja suurelta osin ennalta-arvattava, jos Warhammer 40K:n maailma on tuttu, mutta se on toimiva ja ajaa asiansa. Mukaan mahtuu myös muutamia hienoja hetkiä. Moninpeliä kaipaavan kannattaa tietenkin valita uudempi. 

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan! 

-jarmo