Skip to main content

Ajolähtö

 Hei, 

Nyt on aika palata tavallisten blogien pariin kesälomareissun ynnä muiden menojen jälkeen. Mikäpä olisi sopivampi peli, kun perinteiselle Famicomille vuonna 1987 julkaistu Moero! Pro Yakyuu. Pelin on kehittänyt TOSE ja julkaissut Jaleco. 


Baseball, tuo Japanin suosituin urheilulaji soveltuu hyvin videopeliksi ja ei ole suuri yllätys, että Famicomille löytyy huima määrä erilaisia näkemyksiä ja toteutuksia pesäpalloilusta. Moero! Pro Yakyuu on oman aikansa tunnetuimpia lajinsa edustajia ja kyseessä on sama peli kuin kuuluisa Bases Loaded, ennen lokalisointia. Kummallakaan pelillä ei ollut lisenssiä käyttää oikeita joukkueita ja pelaajia, mutta 80-luvun Japanin lisensointisäännöt (tai niistä piittaamattomuus) sallivat käyttää luovalla tavalla etukirjaimia niin, että kaikki esikuvat ovat tunnistettavissa. Bases Loaded on kokonaan kuvitteellisten joukkueiden ja pelaajien varassa. 


Itse peli on julkaisun ajankohta huomioon ottaen realistisemman pään näkemys lajista. Hahmot ovat jopa yllättävän realistisen näköisiä mittasuhteiltaan ja syöttäessä sekä lyödessä näkyvät animaatiot ovat todennäköisesti animoitu rotoscope-menetelmällä, eli piirtämällä aidon filmin päälle. Myös säännöt ja lajin piirteet ovat esikuvansa mukaiset. 


Realismin tavoittelulla on kuitenkin sellainen seuraus, että peli on yllättävän haastava, eikä välttämättä kaikkein helpoin “pick up and play” -tyyppinen urheilupeli, toisin kuin lähes kaikki NESille täällä aikoinaan nähdyt urheilupelit. Ensimmäisellä pelikerralla ei kannata odottaa voittoja ja pelin kontrollit kannattaa ihan oikeasti katsoa ohjeista, mikä kuulostaa aika uskomattomlta, kun ohjaimessa on suunnat ja kokonaista kaksi nappia. Näillä kuitenkin saadaan syöttäessä aikaan kaikki eri suuntaan heitettävät kierteet ja lyödessä ei riitä pelkkä ajoitus (joka on erittäin tarkka) vaan on myös huomioitava syötön kohta (8 ohjaimen suuntaa ja keskelle) mikä tekee syöttöön osumisesta noin yhdeksän kertaa vaikeampaa, kuin perus NESin pesiksessä. Pelaajan on oltava todella tarkkana ja jopa luettava syöttäjän animaatioita. Itse pelasin palloa neljänä iltana ennen ensimmäistäkään voittoa. 



Ulkoasu on aikansa pesisten selkeää kärkeä. Pelaajat näyttävät hyviltä ja mukana on komea tulostaulun hehkutus, kun lyöjä kiertää kunnaria. 



Moero! Pro Yakyuu on selvästi mainio, mutta samalla satunnaiselle pelaajalle liian vaikea pesäpalloilu. Tässä sarjassa on useampi osa, joten joku jatko-osista saattaa olla hieman helpompi, en osaa sanoa ennen kuin kokeilen itse. 


Siinä kaikki tällä kertaa, Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan! 


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Tutkapari

Otetaan tähän väliin unboksaus, ikäänkuin kevyempänä blogauksena parin pidemmän jälkeen. Nämä eivät ole tuliaisia sanan varsinaisessa merkityksessä, koska en roudannut niitä itse, vaan annoin suosiolla postin kuljetettavaksi. Siinä ne nyt kököttävät, kaksi pahvista “mailer" boksia (mailerin tarkoitus on pitää varsinainen laatikko kuosissa).  Vaan mitäpä lootista löytyy? Katsotaan: Kaksi kappaletta Megahousen Excellent Model -sarjan Kuroko’s Basketall -figuureja, ⅛ mittakaavassa. Kuroko ja Kagami, Seirinin dynaaminen duo ja sarjan päähahmot. Nämä ovat uudempia, tummalla peliasulla (tuo seirinin musta peliasu on muuten koko sarjan hienoin), figuista on myös aiemmin julkaistut versiot vaaleilla paidoilla ja housuilla. Kaikki vaikuttaa olevan kunnossa, mailereiden ansiosta myös laatikot ovat aivan koskemattoman näköisiä. Itse figuureissakaan ei ole valittamista, sculptaus on mainio, asennot luonollisen näköisiä ja maalaus oikein mukavaa jälkeä, mis...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...