Skip to main content

Henkimaailman juttuja

Tällä kertaa palaamme jälleen Famicomin pariin. Vuorossa on Youkai Douchuuki, länsimaissa Shadow Land -nimellä julkaistu Namcom toimintatasoloikka vuodelta 1987. Famicomin versio julkaistiin vajaa vuosi kolikkopeliversion jälkeen, 1988.




Pelin sankari Tarosuke joutuu helvetin porteille ja sieltä olisi sitten tarkoitus loikkia ja taistella itsensä pelin viiden tason läpi, kohti tapaamista itse Buddhan kanssa. Pelissä on viisi mahdollista loppua, jotka vaihtelevat mystisten muuttujien mukaan. Tarosuken kohtalo on siis vähintäänkin epävarma. Erikoinen asetelma ammentaa vahvasti Aasian mytologiasta, uskonnoista ja tarustoista, mikä onkin ehdottomasti pelin koukku: Vastaan tulee mitä erikoisempia olentoja ja ties mitä mönkiäisiä, joita vastaan pitää taistella. Toisinaan törmää myös avustaviin hahmoihin, sekä kauppiaisiin.





Tarosuke taistelee psyykkisillä voimillaan. Aseena on ki-ammus jota voi myös ladata. Tosin, jos lataa liian pitkään, keskittyminen herpaantuu ja Tarosuke väsähtää paikoilleen hetkeksi. Muuten pelaaminen on hyvin perinteistä 8-bittistä tasoloikkaa: A:lla hyppää ja B:llä ampuu -tyylillä. Mukana on myös upgradeja, joita hankitaan vihollisten pudottamilla tai kentistä löytyvällä rahalla joko rukoilemalla temppelissä tai ostamalla kauppiaalta. Joitain esimerkkejä ovat paremmat laukaukset, Kappan räpylä uintia varten, parantavat riisipallot ja sen sellaiset perinteiset varusteet. Mukana myös paperiset talismanit, joilla voi kutsua Tarosuken “henkiversion” taisteluun. Erittäin käytännöllinen pomovastustajissa.





Tasot ovat useampikerroksisia rakennelmia, jotka vaihtelevat alun helpoihkoista ja suoraviivaisista kentistä lopun laajempiin ja sokkeloisempiin ratkaisuihin. Myös vaikeusaste on alussa maltillinen, lopussa melko kipakka. Mukana on myös mystisempiä hetkiä, jotka varmasti aukeavat paremmin idän mytologiaa tunteville. Pomotaisteluitakin on, vastustajina pääasiassa Ogreja ja Oni-demoneja. Pelistä löytyy hauskojakin hetkiä, highlightsina ehdottomasti vedenalaisen sokkelon lopussa oleva Kappaporukka joille pitää maksaa sisäänpääsystä palatsiin, jossa luvassa saattaa olla privaatti tanssiesitys merenneidolta.



Youkai Douchuuki on mekaniikoiltaan tavanomainen aikansa tasoloikka, jossa on pituutta yhden illan tarpeiksi. Pelin ehdoton vahvuus on sen eksoottinen asetelma ja kummajaiskavalkadi, joka marssii ruudulle Tarosuken vastustajiksi. Peliä kannattaa kokeilla, jos sietää hieman kryptisiä 80-luvun juttuja, kohtalaista vaikeustasoa ja pitää Aasian tarustosta. Loppujen ehdot jäivät mysteerin peittoon, ainakin meikäläisen käsissä Tarosuken kohtalo oli lopulta aika karu.





















Sellainen oli tämän kerran retropelikatsaus, kiitoksia kaikille lukijoille, palaan pian asiaan.

-malone

Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...