Skip to main content

Kovikset Näytelmäkerhossa

Moi, 

Tämänkertaisessa blogissa on aiheena tuttu pelisarja, mutta melko yllättävällä twistillä: Technos Japanin vuonna 1991 ilmestynyt Downtown Special: Kunio-kun no Jidaigeki da yo Zenin Shūgō! Eli kutakuinkin "Downtown Special: Kunio's Historical Drama - All Together Now!" Tämä on Downtown Nekketsu Monogatarin, eli täällä päin River City Ransomin spinoff jatko-osa ja tällä kertaa Kunio-kun kumppaneineen esiintyy historiallisessa draamassa, johon jidaigeki erityisesti viittaa. Tämän tyyliset historialliset TV-draamat olivat erittäin suosittuja Japanissa 60-70 luvuilla. Toki niitä ilmaantuu vieläkin jonkin verran, mutta kulta-ajat ovat takanapäin, kuten kävi myös westerneille.



Pelin tarina on lyhykäisyydessään tämä: Kunion sensei Bunzo on sairaana ja hommana on etsiä parannuskeino. Käytännössä tämä meinaa, sarjalle uskolliseen tyyliin, että kaikkia vastaantulijoita mätkitään kuonoon mitä mielikuvituksellisimmmilla tavoilla. Pelaaminen ja hahmot siis muistuttavat hyvin paljon Technosin trademark-tyyliä. Yhden illan peleillä en päässyt läpi asti, sen verra pitkästä seikkailusta on kyse, mutta pelissä on paristotallennus joka meikäläisen vanhassa kasetissa vielä jollain ihmeen kaupalla toimii. Joko patteri on vaihdettu jossain välissä tai sitten vain vanha elektroniikka näytti jälleen mallia nykyajan härveleille.




Eroja aiempaan löytyy toki muitakin kuin vain asetelma: Kartta on ensimmäistä peliä reippaasti laajempi ja mukailee aitoa Edo-kauden Japania sen ajan lääneineen, joista kaikki vastaavat noin 1-3 pelin ruutua. Mukana on paikkoja aivan etelästä Kyushun saarelta pohjoiseen Ezon eteläkärkeen (nykyään Hokkaido) saakka. Peli on yllättävän laaja ja lisäksi paikasta toiseen liikkuminen aiheuttaa varmasti aluksi hämmennystä, koska tiet haarautuvat useassa kohtaa ja näennäisesti samaan suuntaan kulkevat kaksi polkua saattavat johtaa tyysti eri paikkoihin. Muitakin eroja löytyy, mm erikoisliikkeitä on runsaammin ja mukana on myös päälle laitettavia varusteita. Kokemussysteemi löytyy edelleen, nyt voi jopa itse jakaa, mihin osa-alueisiin haluaa painottaa kokemuspisteensä, vai jakaako kaikki tasan. Muutenkin optionsseja ja säädettävää on paljon, joten jonkin sortin Japanin taito on tässä ehkä välttämätöntä, tai ainakin suositeltavaa, että pelistä voisi oikeasti nauttia hämmästelyn sijaan. Tuttuun tapaan löytyy myös kaksinpeli, johon voi hypätä kätevästi mukaan missä vaiheessa peliä vaan. Kontrollit toimivat samaan simppeliin tapaan kun Ekassakin Kuniossa: A-nappi on lyönti, B on potku ja A+B hyppy. Näitä nappeja ja ristiohjainta yhdistelemällä eri tilanteisin ja erikoisliikkeisiin, joissa saattaa olla pientä variaatiota kontrollien suhteen saadaan aikaiseksi melko monipuolinen ja hauska liikevalikoima. Koko ajan tapahtuu jotain ja runsaasta mäiskinnästä huolimatta pelissä on koko ajan kepeä ja humoristinen ote.




Kuten ensimmäisessäkin peilssä tapaan mätkityiltä vihollisilta tippuu rahaa, jolla voi ostaa kaupungeissa ja kylissä parannusesineitä, varusteita ja erikoisliikkeitä. Uhkapelejäkin voi harrastaa, mutta valitettavasti en löytänyt kylpylää. Liikkeitä oppii myös voittamalla pomotaisteluja: Pelissä on kymmenkunta erivärisiin tamineisiin sonnustautuneita klaaneja, jotka ilmeisesti pitää kaikki voittaa, jotta pelin voi läpäistä. Nämä poppoot näkyvät karttanäytöllä, joten aivan sokkona porukkaa ei tarvitse jahdata.
Peruskaava on hyvin samanlainen kuin River Cityssa, mutta peliä on laajennettu lähes joka osa-alueella. Nämä laajennukset eivät kuitenkaan tule ilman hintaa, sillä pelissä esiintyy hidastelua ja spriten vilkumista melko usein. Se on hintana Famicom/NES mittapuulla erittäin hyvistä taustagraffikoista ja kookkaista, tuttuun tapaan humoristisista ja ilmeikkäistä hahmoista.




Downtown Special: Kunio Kun Jidaigeki on kuitenkin kokonaisuutena erittäin hyvä mätkinnän ja seikkailupelin yhdistelmä, joka on hidastelua lukuunottamatta kaikin puolin edeltäjäänsä parempi. Tätä pelaa mielellään ja etenkin kaverin kanssa samalla sohvalla peli nuosee varmasti aivan parhaiden bro-op pelien sarjaan. Pelistä on tarjolla fanikäännös Japania taitamattomille ja emulaattoreita sietäville pelaajille, jota suosittelen ainakin kokeilemaan, jos NES-pelit kiinnostavat tai River City Ransom maistui aikoinaan.

Sellainen oli Kunion Edo-kauden seikkailu, ensi kerralla taas jotain muuta. Kiitokset lukijoille ja palaa taas pian asiaan!

-malone

Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...