Malone Plays

 Hei, On taas aika perinteiselle, nyt jo kolmatta kertaa tällä blogialustalla julkaistavalle “vuoden se ja ja se” yhteenvedolle, jossa muistelen, että mitä tuli tehtyä ja nähtyä, mitä jäi mieleen ja niinpoispäin. Listailen ja palkitsen mielivaltaisesti kaikkea, mitä sattuu ja lopuksi laitan muutaman ajatuksen ensi vuoden puuhista. Tuttu juttu, kaikki tykkäävät listoista. Vuoden parhaat pelit Tänä vuonna ilmestyi meikäläisen mittapuulla oikein runsauden sarveen verrattava määrä mielenkiintoisia pelejä, joita tuli ostettua jopa ihan tuoreeltaan varmasti enemmän kuin yhtenäkään PS4-ajan aiempana vuonna. Keskityn nyt vain siihen pleikkariin, koska muita uusia konsoleita ei löydy ja PC on liian vanha mihinkään tuoreempiin tapauksiin.  Ghost of Tsushima Tämä avoimen maailman samurointi oli tutkalla jo julkistuksestaan lähtien, mutta sisälsi monta kysymysmerkkiä: Länkkäristudio, selvästi epähistorialliset seikat (liian modernit aseet, vaatteet varusteet ja kulttuurilliset tekijät, mm...

 Hei, Ylläriblogia Joulun pyhiä piristämään. Kuten me kaikki tiedämme (Kyllä, kaikki!) maineikas Tähtien sodan vuoden 1978 Jouluspesiaali oli ikimuistoinen teos, mutta kaiken muun hyvä lisäksi siinä esiteltiin yleisölle eräs erittäin ajankohtainen hahmo, nimittäin Boba Fett, joka on taas kuuminta hottia Mandalorianin ja “Boba Dad” Temuera Morrisonin tulkinnan johdosta. Ensi Jouluna saadaan ensimmäistä kertaa kunnolline pläjäys hahmoa, jonka maine nojasi lähinnä oheismateriaalin ja fanaattisten fanien varaan, itse elokuvissa Boba Fett ei tehnyt paljoa ennen kuuluisaa mahalaskua.   Alunperin hahmon suunnitteli herra nimeltä Joe Johnston ja tarkoitus oli tehdä Imperiumin supersotilas, eikä palkkionmetsästäjä. Johnston suunnitteli jopa kokonaisen prototyyppikostyymin, jota myös testattiin näyttelijällä. Tässä siis kurkistetaan kulissien taakse Sideshow Collectiblesin ⅙ figuurin muodossa. Tämä ei ole mikään upouusi ostos, vaan jo lähes 7 vuotta vanha, mutta nyt oli oikea ajank...

  Moi, Tällä kertaa vuorossa on vaihtelun vuoksi ihan uutta peliä. Marraskuun lopulla ilmestyi ainakin meikäläisen näkökulmasta erittäin kiinnostava peli, josta ei moni ole varmasti kuullutkaan: Edelweiss-nimisen pikkustudion toiminta-rpg/Harvest Moon-yhdistelmä Sakuna: Of Rice and Ruin.  Edelweiss on kahden tyypin studio, joka oli julkaissut ennen Sakunaa vain yhden pelin, nimeltään Astebreed, joka on varsin pätevä avaruus mecha-shmup. Varsin eri linjoilla ollaan siis tällä kertaa. Sakunaa on kehitetty vuodesta 2015, josta suurin osa kuulemma kului viljelysimulaation hiomiseen. Olivat kuulemma ihan oikeasti kokeilleet riisinviljelyä, jotta kaikki muuttujat saadaan kohdilleen. :D  Sakuna on siis toimintarope/viljelysimu, jossa hemmoteltu prinsessa Sakuna joutuu erinäisten vaiheiden (jumalten palatsin riisivaraston tulipalon) kautta karkotetuksi sekalaisen ihmisrevohkan kanssa demonien valtaamalle saarelle. Takaisin Kamien kaupunkiin pääsyn ehdoksi asetetaan, että tihutyöt...

 Moi, Tällä kertaa luodaan pikainen katsaus klassikon jatko-osaan, joka ei paljon esittelyjä kaipaa. Peliaika tällä viikolla on ollut vähissä, mutta retropelien etu on nimenomaan siinä, että niistä löytyy sopivia vaihtoehtoja pikaisen, vaikkapa vain vartin pelisession livautukseen johonkin väliin. Siispä, vilkaistaan miltä Taiton Space Invaders Part 2 Famicomille vaikutti. Alkuperäinen Space Invaders on varmasti tunnetuimpia videopelejä koskaan ja aikoinaan se ryöväsi kolikoita jopa siinä määrin, että tarinan mukaan 10 jenin kolikot olivat vaarassa loppua, koska kaikki mätettiin Invaders-koneiden syöverehin. Kuinkahan jatko-osassa on muutettu supersimppeliä konseptia? Vastaus kuuluu, että eipä juuri mitenkään. Mitään merkittäviä muutoksia en havainnut, pientä vaikeustason nostoa lukuunottamatta. Tämä on toteutettu Tomohiro nishikadon kalatorikäynnin inspiroimia vihollisspritejä hieman pienentämällä, joten niihin on vaikeampi osua. Olin myös havaitsevinani vihollisten liikesyklin no...

 Moi, Perjantain kunniaksi unboksataan. Japanista saapui eilen paketti, joka sisälti tuliterän Amazing Yamguchi-sarjan (Tämä on siis käytännössä Revoltech, mutta Katsuhisa Yamaguchin mukaan nimettyä supersankarisarjaa) hahmon numero #20. Suoraan ysärin X-Menistä saapuu herra nimeltä Cable! Heebo saattaa olla monelle tuttu yrmyilijä Deadpool 2 -leffasta mutta sarjisten Cable (normonimi Nathan Christoper Charles  Summers) on eräs supersankarisarjakuvien monimutkaisimmista hahmoista: Hän on Ryhmä X:n Kykloopin, eli Scott Summersin ja Jean Greyn, eli Feenixin (Itseasiassa se ei edes ollut Jean Grey, vaan hänen klooninsa, Madelyne Pryor, mutta mennään nyt Feenixillä että joku järki säilyy) poika, jonka superpahis Apocalypse kaappasi ja tartutti tappavalla tulevaisuuden viruksella, joka korvaa elimet ja ruumiinosat kyberneettisillä osilla, eli ikäänkuin Star Trekin Borgit, tai Tetsuo the Iron Man. Pelastaakseen poikansa Kyklooppi antoi pojan jo sylivauvana aikamatkustavalle Askani-k...

 Moi, Famicomilla jatketaan. Tällä viikolla vuorossa on lähes varmasti suurimmalle osalle tuntematon Konamin peli, Quarth vuodelta 1990. Konamin kulta-ajan tuotoksiin lukeutuva peli on kolikkopelikäännös ja löytyy myös joiltain muilta, pääasiassa Japanissa suosituilta alustoilta, kuten MSX:ltä ja X68000:lta.  Quarth in erikoinen yhdistelmä puzzlepeliä ja avaruusräiskintää: Alareunassa oleva alus liikkuu aluksi hitaasti, myöhemin nopeammin eteenpäin, mutta laserilla ja ohjuksilla vihollisalusten tuhoamisen sijaan ammutaankin palikoita kentässä esteinä oleviin muotoihin, tavoitteena täyttää niistä jokainen täsmälliseksi suorakaiteeksi, jolloin ne häviävät. Jos yksikin esteistä ehtii liikkua nokan edessä olevan viivan kohdalle, alus räjähtää, joten väistellä ei voi. Siinäpä se idea lyhykäisyydessään.  Hieman kummalliselta kuulostavasta konseptista saadaan yllättäen aikaiseksi todella mainio ja koukuttava peli: Meno on juuri sopivan helppoa alussa ja muuttuu pikkuhiljaa haast...

 Hei, Jatkakaamme Hudson Softin parissa viime viikon tapaan. Tällä kertaa aiheena ei ole mitään Bombermaniin liittyvää, vaan huomattavasti tuntemattomampi suuruus, Challenger vuodelta 1985. Peli aloitti nimellä “Stop The Express” Spectrumille ja Kuusnepalle, mutta tästä jäi jäljelle lähinnä ekan kentän konsepti ja Challengeria laajennettiin enemmän seikkailupelin suuntaan. Stop the Express julkaistiin myös lopulta, mutta tyystin erillisenä pelinä, joka ei liity tähän. Challengerin idea on seuraava: Reippaasti Indiana Jones-vaikutteinen seikkailija pelastaa prinsessa Marian gangsteri Don Waldoradon kynsistä. Tarvitseeko näitä enää edes kertoa? Peli on jaettu kolmeen eri osaan, joista jokainen toimii hieman eri tavalla: Ensimmäisessä kentässä toimintatasoloikitaan junan katolla (sekä sisällä), toinen kenttä on Zelda-tyylinen ylhäältä kuvattu haahuiluseikkailu ja kolmas on yhden ruudun tasoloikkaa Donkey Kongin tapaan. Peli ei kuitenkaan ole lineaarinen siinä mielessä että “kolmoskent...