Skip to main content

Avaruusinvaasio jatkuu

 Moi,

Tällä kertaa luodaan pikainen katsaus klassikon jatko-osaan, joka ei paljon esittelyjä kaipaa. Peliaika tällä viikolla on ollut vähissä, mutta retropelien etu on nimenomaan siinä, että niistä löytyy sopivia vaihtoehtoja pikaisen, vaikkapa vain vartin pelisession livautukseen johonkin väliin. Siispä, vilkaistaan miltä Taiton Space Invaders Part 2 Famicomille vaikutti.

Alkuperäinen Space Invaders on varmasti tunnetuimpia videopelejä koskaan ja aikoinaan se ryöväsi kolikoita jopa siinä määrin, että tarinan mukaan 10 jenin kolikot olivat vaarassa loppua, koska kaikki mätettiin Invaders-koneiden syöverehin. Kuinkahan jatko-osassa on muutettu supersimppeliä konseptia?

Vastaus kuuluu, että eipä juuri mitenkään. Mitään merkittäviä muutoksia en havainnut, pientä vaikeustason nostoa lukuunottamatta. Tämä on toteutettu Tomohiro nishikadon kalatorikäynnin inspiroimia vihollisspritejä hieman pienentämällä, joten niihin on vaikeampi osua. Olin myös havaitsevinani vihollisten liikesyklin nopeutumisen aavistuksen aiemmin kuin ykkösessä. Ulkoasun puolesta suurin muutos on, että nyt on mukana värejä enemmän kuin pelkät valkoiset ja vihreät. Joissain vanhoissa Space Invaders kolikkopeleissä tämä oli toteutettu sellofaanikalvolla monitorin ja lasin välissä, jolla saatiin värikkäitä siivuja ruudun eri osiin.  


art 2:ssa on kuulemma joitain muitakin pieniä muutoksia, mutta vasta viidennestä kentästä eteenpäin, joten niiden katsastus jäi haaveeksi, sen verran haastava peli kuitenkin on, ettei näillä rajatuilla peliajoilla ehtinyt treenata tarpeeksi. 

Space Invaders on minulle jostain syystä erittäin nostalginen peli, en enää edes oikein muista miksi, mutta jos saisin valita minkä tahansa klassisen kolikkopelin kotiin, se olisi cocktail-pöytämallin Space Invaders tai Donkey Kong. Nykyajan mittapuulla tämä on todella yksinkertainen ja jopa spartalaisen karu, mutta silti joku tässä tenhoaa edelleen.

Siinä kaikki tällä kertaa, hieman normaalia pikaisempi vilkaisu. Ensi viikolla luvassa taas kattavampi katsaus kun kiireet toivon mukaan hellittävät. Blogi kuitenkin päivittyy joka viikko, siitä ei tingitä!

Vielä lopuksi: Kiitoksia lukijoille kymmenen tuhannen lukukerran rajapyykin rikkoutumisesta, palaan taas pian asiaan!


-malone


Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Tutkapari

Otetaan tähän väliin unboksaus, ikäänkuin kevyempänä blogauksena parin pidemmän jälkeen. Nämä eivät ole tuliaisia sanan varsinaisessa merkityksessä, koska en roudannut niitä itse, vaan annoin suosiolla postin kuljetettavaksi. Siinä ne nyt kököttävät, kaksi pahvista “mailer" boksia (mailerin tarkoitus on pitää varsinainen laatikko kuosissa).  Vaan mitäpä lootista löytyy? Katsotaan: Kaksi kappaletta Megahousen Excellent Model -sarjan Kuroko’s Basketall -figuureja, ⅛ mittakaavassa. Kuroko ja Kagami, Seirinin dynaaminen duo ja sarjan päähahmot. Nämä ovat uudempia, tummalla peliasulla (tuo seirinin musta peliasu on muuten koko sarjan hienoin), figuista on myös aiemmin julkaistut versiot vaaleilla paidoilla ja housuilla. Kaikki vaikuttaa olevan kunnossa, mailereiden ansiosta myös laatikot ovat aivan koskemattoman näköisiä. Itse figuureissakaan ei ole valittamista, sculptaus on mainio, asennot luonollisen näköisiä ja maalaus oikein mukavaa jälkeä, mis...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...