Skip to main content

Yksi tötterö, kiitos!

Se olisi taas pitkästä aikaa unboksuata tarjolla. Tällä kertaa vuorossa on Organic-nimisen valmistajan ⅙ figuuri Bouya Harumichi Crows & Worst-mangoista. Kyseessä ei ole mikään tuore tapaus, vaan vuodelta 2007. 

Tämä lienee sellainen tapaus, että on syytä esitellä vähän tarkemmin. Crows on Hiroshi Takahashin 1990-1998 tekemä lukioraggareiden valtataistelumanga ja sen jatko-osa Worst (2002-2013) kertoo samoista tapahtumista. Sarja oli varsin suosittu, jopa yli 30 miljoonan myydyn pokkarin verran, vaan eipä ole täällä paljon näkynyt. Nimi tulee siitä, että pahamaineisen Suzuranin poikakoulun koulupuku on musta, joten oppilaiden lempinimi on Crows. Käytännössä kukaan ei oikein opiskele ja käytännössä kaikki kuuluvat johonkin jengiin, joiden pomot vääntävät siitä, kuka on koulun kovin kundi. Sitten tapahtuu klassinen käänne, eli  puskista saapuu toiselle luokalle vaihto-oppilas Bouya Harumichi, joka ei vain ole ulkopuolinen, vaan ihan käsittämättömän kova tappelija. Heebo on tosin myös vähän hömelö ja vastuuntunnoton, mutta siitä huolimatta olemassa oleva voimatasapaino porukoiden välillä heittää häränpyllyä välittömästi. Mukana on myös prätkäjengi, ihan oikeita gangstereita ja sen sellaista asiaan kuuluvaa. 

Sarjasta on tehty myös kolme leffaa: Kaksi ekaa, Crows Zero ja Zero 2 (2007 & 2008) ovat Takashi Miiken ohjaamia ja prequeleita. Crows Explode (2014) on jonkun tuntemattomamman suuruuden, Toshiaki Toyodan tekemä. Ne ovat vähän vielä överimpiä ja tyylitellympiä kun alkuperäinen sarjis. Sarjiksessa oli sentään vielä opettajia ja tyypit istuivat tunneilla, Zerossa koulu oli kun Aleppon keskustasta. Olen nähnyt ekan leffan, se oli ihan jees, mutta ei nyt mikään mestariteos.

Että sillä lailla, nyt on aika avata lootaa. Löysin tämän japanin amazonista avaamattomana, joten tämä on aito unboksaus, vaikka kyseessä onkin 13 vuotta vanha figuuri. Boksi on tyylikäs, jossa takaikkunassa artwörkkiä ja sivussa nimi kullanvärisillä kanjeilla. Hauskasti “Bouya” meinaa käännettynä about “poekaa”. 



Mukana on pari tilpehööriä, lompsa ja avainketju, sekä bostoni kouraan. Kuitenkin suurin huomio tässä kiinnittyy maalaukseen, joka on mainio ja erityisen vaikuttava kun ottaa huomioon, että tämä on 13 vuotta vanha ja kehitys on varmasti kehittynyt paljon tässä välillä. Etenkin sukajan-verkkatakki on saatu jotenkin hämmästyttävän aidon materiaalin väriseksi ja samalla lailla kiiltäväksi. Aurinkolasien linssit ovat läpinäkyvät ja ihon & pompadour-tötterön kontrastit näyttävät käsin maalatuilta, pikemminkin kun jostain liukuhihnalta tulleelta. En osaa sanoa tämän painosmääristä sun muista, joten vaikea sanoa, miten ne on tehty. Pikanttina yksityiskohtana käden rystyset ovat vähän verestävät. 

Koska tässä katsellaan monopose-figua, niin nivellyksia sun muita ei ole tarjolla. Asento on kuitenkin justiinsa sopivan välinpitämättömän löysä, vähän toispuoleisesti nojaava.

Äärimmäisen niche figuuri nykyään äärimmäisen niche aiheesta, tarjontaa ei varsinaisesti ole yllin kyllin, mutta onneksi ei tarvinnut pettyä. Iän huomioon ottaen aivan ensiluokkainen esitys.

Siinä kaikki tällä kertaa, kiitoksia kaikille lukijoille ja palaan taas pian asiaan!

-malone


Comments

Malone said…
Jep, jopa vähän yllätyin, että näytti jopa paremmalta kun kuvissa.

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...