Skip to main content

Neiti Etsivät

Moi,

Vuorossa jälleen Famicomia, tällä kertaa katsastamme Shouein ja toei Animationin vuoden 1988 pelin Sukeban Deka 3 (Delinquent Girl Detective 3).


Peli perustuu 70-80 lukujen taitteessa julkaistuun mangaan, josta on tehty myös TV-sarja 80-luvun puolivälissä ja jokunen leffakin, joista uusin on peräti niinkin tuore tapaus kun vuodelta 2006. Peli pohjautuu hahmojen ulkoasun ja nimien perusteella nimenomaan TV-sarjaan. Ilmeisesti homman idea on että koulutyttöraggarit saavat tilaisuuden suorittaa “yhdyskuntaplavelua” estivinä. Siitä sitten lähtee liikkeelle toimintarope hieman Zelda 2:n tai Battle of Olympuksen hengessä. 


Hahmoina on kolme siskosta: Yuka, Yuma & Yui Kazama, joilla kaikilla on oma trademark aseensa: Yuilla on paperikurkia, Yumalla hiuspinnejä ja Yuilla jojo. Jep, suht tyypilliset mangasankarittaren valinnat. Jokaisella on myös omat magicpointseja käyttävät erikoiskykynsä sekä omia löydettäviä varusteita. Myös kokemustasot löytyvät, maksimina ilmeisesti 20. Kykyjen kanssa oli hieman ongelmia, ne kun ovat hiraganoilla, eivätkä varsinaisesti mitenkään kuvaavia nimiensä puolesta. Netistä kun lunttasi manuaalia, niin idea alkoi selvitä.


Käytännössä peli etenee joko isometristen ylävinkkelikenttien tutkimisesta tai sivulle scrollaavien toimintatasoloikkakenttien selvittämisestä. Meininki on kontrollien puolesta perus “A hyppää, B ampuu”. Siskosta voi vaihtaa lennosta, mikä onkin monessa kohtaa pakollista erikoiskykyjen vuoksi. Samalla taistellaan kimppuun hyökkääviä ninjoja vstaan ja lopuksi päihitetään pomovastus. Täytyy sanoa,että pituutta löytyy kohtuullisesti ja niin myös vaikeustasoa, pääsin yhden illan pelailulla ehkä hieman yli puolen välin. Jo alussa ilmeni pari hieman kryptistä kohtaa, joten vaikea sanoa, miten älyttömäksi homma loppua kohden menee. Saattaa olla, että jäisi läpäisemättä ilman läpipeluuohjeesta lunttaamista.  Aluksi tutkitaan pikkukaupungin katuja, josta matka vie metsän läpi vuorille ja luolastoon, minne loppujen lopuksi, se jäi vielä mysteeriksi.


Peli on audiovisuaalisella puolella famicomin perustasoa. Hahmot ovat ihan laadukkaita ja hyvin suunniteltuja, kuten taustatkin. Musiikki on jees, mutta kaipaisi ehkä pari biisiä lisää. Kontrolleissa on puolestaan havaittavissa kankeutta ja koko pelissä ylipäänsä sellaista hieman yleiskäpyisyyttä, joka on tosin aika tyypillistä tämän ajan muille kuin aivan niille huippupeleille.


Sukeban Deka on ihan hauska kuriositeetti, varsinkin, jos vanhat mangat tai ylipäänsä tämän tyylinen meininki kiinnostaa. Mikään tuntematon suuruus tai hiomaton timantti ei kuitenkaan ole kyseessä. Itse törmäsin tähän etsiessäni Kunio-kun pelejä. Aihepiiri molemmissa on jokseenkin sama, mutta lähestymistapa puolestaan melko erilainen. 

Siinä kaikki tällä erää, kiitoksia lukijoille ja palaan taas pian asiaan.

-malone

Comments

Popular posts from this blog

Lucasin Hengessä

 Hei, Tällä viikolla tutustuin lisää Capcom Fighting Collection 2:n valikoimaan. Pelinä on Plasma Sword, tai vaihtoehtoisesti Star Gladiators 2. Peli on alunperin vuodelta 1998, mutta Dreamcastin kotikonsoliversio julkaistiin vuotta myöhemmin. Kolikkopeliversio nähdään siis pelihallien ulkopuolella ensimmäistä kertaa tämän kokoelman myötä.  Plasma Sword jatkaa Capcomin vähemmän tunnettujen 3D-pelien sarjaa selvästi Star Wars-vaikutteisella asetelmalla, missä monen sorttiset avaruustaistelijat kohtaavat perinteisessä 1 vs 1 taistelussa. Pelin pahis on sonnustautunut mustaan, samurain haarniskaa muistuttavaan kostyymiin, joten mielleyhtymä on selvä. Mukana on myös melkoisesti Wookieta muistuttava karvaturri. Hahmoja on melko runsas määrä, mutta valikoima ei ole ihan niin monipuolinen kuin voisi luulla, koska suurin osa hahmoista muistuttaa suuresti jotain toista taistelijaa. Kaikista on siis vähän niinkuin “hyvis” ja “pahis” versiot hieman eri ulkonäöllä.  Capcom käyttää tä...

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Lisää Capcomia

 Hei, Tällä kertaa blogit jatkuvat jälleen Capcomin taistelupelien merkeissä, nimittäin Toukokuussa julkaistiin lisää klassikkopelejä uudessa paketissa. Capcom Fighting Collection 2 sisältää 8 peliä vuosituhannen vaihteen tienoilta, vuosilta 1998-2004. Tällä kertaa mukana on myös Capcomille vähemmän tyypillisiä 3D-taisteluita, joista muutama on varsin harvinaista herkkua. Nyt keskitytään yhteen näistä vähemmän tunnetuista, mutta sitäkin mielenkiintoisimmista peleistä, nimeltään Project Justice, tai Moero! Justice Gakuen, vuodelta 2000. Peli on Rival Schools -nimisen mätkinnän toinen osa. Kuten nimestä voi päätellä, peli on animetyylisen lukion ympärille rakennettu asetelma, jossa koulujen varsin värikkäät oppilaat ja opettajat osallistuvat 3 vs 3 mätkintöhin rehtoria myöten. Tuttujen tyylien, kuten Karaten ja Judon lisäksi tehokkaaksi taistelijaksi oppii pelaamalla mm. baseballia, lentopalloa ja viulun soitolla. Tai sitten vain olemalla liikunnan opettaja. Hahmojen design on lennok...