Moi,
Tällä kertaa otetaan vähän sporttispurttia. Ei kuitenkaan ihan perinteisimmillän, vaan vahvalla hiusrasvan aromilla, vuorossa on Technos Japanin 1992 julkaisema Ike Ike! Nekketsu Hockey Bu: Subette Koronde Dairantō. Vähän simppelimmin Kunio-Kun Nekketsu Hockey Club. Jep, vanha kunnon Kunio taas asialla, tällä kertaa Jääkiekon parissa.
Pelin juoni menee kutakuinkin niin, että jos Kunion koulu ei voita koulujen välistä jääkiekkoturnausta niin kiekkoclubi lakkautetaan. Sehän ei tietenkään passaa, joten Kunio kavereineen vetää hokkarit jalkaan. Ne,jotka muistavat NESin Nintendo World Cupin, joka siis oli alunperin Kunio-kun jalkapallo tunnistavat heti yhtäläisyydet.
Kyllä vain, tämä ei ole niinkään lajille uskollinen urheilupeli, vaan luvassa on sarjasta tuttua ylenpalttista murjontaa, fysiikan lakeja rikkovia erikoislaukauksia ja toinen toistaan kummallisempia kiekkoilijoita, kaikki toteutettuna sarjalle uskollisella humoristisella tyylillä. Kontrollit ovat lähes samat kun jalkapallossa, syöttö, laukaus, hyppy taklaus jne. Se, mikä tästä tekee pelaamisen arvoisen on vauhdikkaan ja hauskan 8-bit jääkiekon lisäksi hahmot: Vastustajista löytyy ties minkälaista luistelijaa, esimerkiksi Kendokerho pelaa omilla varusteillaan, kuten myös jenkkifutaajat ja baseballin pelaajat. Jopa cheerleaderit pelaavat. Pelin edetessä voitettujen joukkueiden varusteet saa valittavaksi itselleen ja niissä on ihan oikeita eroja ja bonuksia.
Tästäkin pelistä löytyi ennen pitkää pari toimivaa juustokikkaa, joka hieman vesittää haastetta. Pari viimeistä matsia olivat tosin jo oikeasti aika tiukkoja vääntöjä, mutta muuten peli ei ole vaikea. Tämä on varmasti parhaimmillaan kamujen kanssa. Tarinaakin tulee silloin tällöis välivideon muodossa, mutta mitään kovin pitkiä juonenkuljetuksia ei ole luvassa. Continuen salasana on hauskasti voitetun pelin jälkeen sanomalehden urheilusivulla.
Audiovisuaalisella puolella Kunio-kun kiekko on paremmasta päästä, kuten Technosilta on lupa odottaa: Trademark-hahmot löytyy, ne ovat hauskoja, tyylikkäästi suunniteltuja ja musiikki on menevää.
Ei tästä paljon vikaa löydä, ehdottomasti parhaita Famicomin urheilupelejä, vaikkei ehkä kaikkein parhaita lajikuvauksia. Meininki on sen verran nopeatempoista ja hektistä, että on syytä varautua peukalon nahkan palamiseen ristiohjainta vääntäessä.
Siinä kaikki tällä kertaa, kiitoksia kaikille lukijoille ja palaan taas pian asiaan!
-malone
Comments