Skip to main content

Kupla Puhkeaa

 Moi,

Viime viikon tauon jälkeen on taas aika aika palata pelien pariin. Tällä kertaa vuorossa on Taiton kolikkopelikäännös vuodelta 1985, Chack’n Pop. Tämä peli on luonnollisesti julkaistu Famicomin lisäksi myös kaikille kuviteltavissa oleville aikansa kotikoneille. 

Pelin idea on simppeli, keltainen hahmo, Chack selvittää sokkeloisia yhden ruudun kenttiä siten, että ensin pitää vapauttaa vangitut sydämet, jotka avaavat uloskäynnin ja sen jälkeen pitää paeta sokkelosta. Sama juttu jatkuu sitten seuraavassa kentässä. Se, mikä tekee tästä pelistä aavistuksen keskivertoa mielenkiintoisemman historiikin kannalta on se, että tämä peli on Bubble Bobblen edeltäjä. Pelihahmo no eri, mutta vastustajat ovat tutun näköisiä hirviöitä ja myös kenttien grafiikat muistuttavat Bubble Bobblea. Kentissä on myös aikaraja, valkopukuiset haamut vierittävät kiveä uloskäynnin päälle pikkuhiljaa ruudun yläreunassa. 

Pelimekaniikkoja löytyy kaksi, pommit ja “liimautuminen” pommit ovat simppeleitä, pudotetavia palloja, jotka vierivät ja posahtavat valkoisena pilvenä hetken päästä, kaikki vaikutusalueella kupsahtavat kertaheitolla, mukaan lukien pelaaja. A-napilla pallo pyörii oikealle, B-napilla vasemmalle, joten suunnalla on väliä. Liimautuminen on vaikeampi selittää. Hahmo ei niinkään hyppää, vaan sillä on venyvät jalat, joita voi käyttää liikkumiseen siten, että yläpuolella oleviin tasoihin voi venyttää ja sitten räpylät liimautuvat kattoon. Koivet eivät kuitenkaan veny mahdottomiin, joten on valittava sopiva kohta. Myös matalien maaesteiden yli voi kiivetä, mutta vain yhden “palikan” korkuisten. Viholliset aloittvat katossa roikkuvina munina, jolloin ne on helppo hoidella, mutta kuoriutuvat pian ja sitten homma onkin jo paljon hankalampaa.

Vaikeustaso on jopa kolikkopelien mittapuulla korkea heti kättelyssä. Tämä on “kolme ukkoa ja sitten alusta” -koulukuntaa. Kenttiä on kuulemma 14, mutta ennätykseni on tällä hetkellä 5. Vaikeus tulee siitä, että vihollisten liike ja pommin ajoitus on vaikea ennakoida siten, että se osuu kohdilleen. Suurimmaksi osaksi tilanne päättyy nirrin lähtöön, jos edes yrittää paeta tiukasta paikasta. Kaikki pitää ennakoida pitkään etukäteen ja tämä on selvästi enemmän puzzle kuin toimintaa.

Ulkoasu on sitä, mitä Bubble Bobblen edeltäjältä voi odottaa. Taiton ollessa kyseessä, hahmot ovat kuitenkin hauskan näköisiä ja hyvin suunniteltuja. Musiikin renkutus ei yllä BB:n klassikkostatuksen tasolle.  

Chack’n Pop on OK-osaston kolikkopeli, joka on ehkä aavistuksen liian vaikea ja jää selvästi seuraajansa, Bubble Bobblen varjoon. Kuitenkin, mielenkiintoinen historiallinen kuriositeetti.

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Super Sissit

 Moi, Tällä viikolla pelailussa on jälleen Famicomin peli, jonka ilmestyminen näinkin “myöhään” on vähän yllättävää. Se johtuu siitä, että minulla ei ollut alkuperäistä pelikasettia, ennen kuin nyt. Vuorossa on Konamin toimintapeli Super C, eli Super Contra vuodelta 1990. Contra tuskin esittelyjä kaipaa. Tai, ehkä internetiä täysin seuraamaton kaipaa, sillä peli oli Euroopassa nimellä Probotector ja Gryzor. Joka tapauksessa homman idea on simppeli, Arnoldin ja Stallonen näköiset muskelikommandot pelastavat maailman muukalaisten hyökkäykseltä tuttuun 8-bittiseen tapaan, eli loikkimalla tasoilla ja ampumalla pyssyllä Minulle Super Contra, joka muuten jännästi ei ole Super Nintendon peli, kuten kaikki muut Super-alkuiset, on meikäläiselle selvästi NESin Contrista se vähemmän tuttu, ihan sen takia, että kenelläkään tutulla tai minulla ei ollut peliä silloin aikoinaan. Ei se missään nimessä tuntematon ole, mutta peliajassa Perus Contra vs Super C on varmasti 95% vastaan 5%. Tämä on vaan hyv