Skip to main content

Kupla Puhkeaa

 Moi,

Viime viikon tauon jälkeen on taas aika aika palata pelien pariin. Tällä kertaa vuorossa on Taiton kolikkopelikäännös vuodelta 1985, Chack’n Pop. Tämä peli on luonnollisesti julkaistu Famicomin lisäksi myös kaikille kuviteltavissa oleville aikansa kotikoneille. 

Pelin idea on simppeli, keltainen hahmo, Chack selvittää sokkeloisia yhden ruudun kenttiä siten, että ensin pitää vapauttaa vangitut sydämet, jotka avaavat uloskäynnin ja sen jälkeen pitää paeta sokkelosta. Sama juttu jatkuu sitten seuraavassa kentässä. Se, mikä tekee tästä pelistä aavistuksen keskivertoa mielenkiintoisemman historiikin kannalta on se, että tämä peli on Bubble Bobblen edeltäjä. Pelihahmo no eri, mutta vastustajat ovat tutun näköisiä hirviöitä ja myös kenttien grafiikat muistuttavat Bubble Bobblea. Kentissä on myös aikaraja, valkopukuiset haamut vierittävät kiveä uloskäynnin päälle pikkuhiljaa ruudun yläreunassa. 

Pelimekaniikkoja löytyy kaksi, pommit ja “liimautuminen” pommit ovat simppeleitä, pudotetavia palloja, jotka vierivät ja posahtavat valkoisena pilvenä hetken päästä, kaikki vaikutusalueella kupsahtavat kertaheitolla, mukaan lukien pelaaja. A-napilla pallo pyörii oikealle, B-napilla vasemmalle, joten suunnalla on väliä. Liimautuminen on vaikeampi selittää. Hahmo ei niinkään hyppää, vaan sillä on venyvät jalat, joita voi käyttää liikkumiseen siten, että yläpuolella oleviin tasoihin voi venyttää ja sitten räpylät liimautuvat kattoon. Koivet eivät kuitenkaan veny mahdottomiin, joten on valittava sopiva kohta. Myös matalien maaesteiden yli voi kiivetä, mutta vain yhden “palikan” korkuisten. Viholliset aloittvat katossa roikkuvina munina, jolloin ne on helppo hoidella, mutta kuoriutuvat pian ja sitten homma onkin jo paljon hankalampaa.

Vaikeustaso on jopa kolikkopelien mittapuulla korkea heti kättelyssä. Tämä on “kolme ukkoa ja sitten alusta” -koulukuntaa. Kenttiä on kuulemma 14, mutta ennätykseni on tällä hetkellä 5. Vaikeus tulee siitä, että vihollisten liike ja pommin ajoitus on vaikea ennakoida siten, että se osuu kohdilleen. Suurimmaksi osaksi tilanne päättyy nirrin lähtöön, jos edes yrittää paeta tiukasta paikasta. Kaikki pitää ennakoida pitkään etukäteen ja tämä on selvästi enemmän puzzle kuin toimintaa.

Ulkoasu on sitä, mitä Bubble Bobblen edeltäjältä voi odottaa. Taiton ollessa kyseessä, hahmot ovat kuitenkin hauskan näköisiä ja hyvin suunniteltuja. Musiikin renkutus ei yllä BB:n klassikkostatuksen tasolle.  

Chack’n Pop on OK-osaston kolikkopeli, joka on ehkä aavistuksen liian vaikea ja jää selvästi seuraajansa, Bubble Bobblen varjoon. Kuitenkin, mielenkiintoinen historiallinen kuriositeetti.

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...