Skip to main content

Pikselimiehet Donkkaa Tykimmin

 Moi,

Tällä kertaa on vuorossa paluu perusasioihin ja blogin selkärangan muodostavien Famicom-pelien pariin. Katsotaan siis, miltä näyttää Zenbei Pro Basket, eli All-Pro Basketball. Pelin on julkaissut Vic Tokai vuonna 1989.

Pelimuotoja on 3 ja yksinpelin lisäksi löytyy myös kaksinpeli, joka on piristävästi 2 pelaajaa vs tietokone. Kolmas pelimuoto ei ole oikein varsinaisesti pelimuoto, sillä se on “watch” jossa katsellaan kun kaksi tietokoneen ohjastamaan joukkuetta pelaa keskenään. Pelissä on mukana 8 joukkuetta, jotka ovat nimetty muistuttamaan oikeita NBA-joukkueita, mutta koska pelillä ei ole virallista lisenssiä, niin Vic Tokain oli tyydyttävä seuraavin: 

- New York Slicks (New York Knicks)

- Chicago Zephyrs (Chicago Bulls)

- Boston Redcoats (Boston Celtics)

- Los Angeles Breakers (Los Angeles Lakers)

- Dallas Stallions (Dallas Mavericks)

- Phoenix Wings (Phoenix Suns)

- Seattle Sonics (Seattle SuperSonics)

- San Francisco Bayriders (Golden State Warriors)

En osaa sanoa, onko joukkueissa varsinaisesti mitään muuta eroa kuin paitojen värit, mutta sentään yritystä luoda NBA-ottelun fiilistä löytyy.

Ohjaus on Famicom/NES pelille tyypillisen suoraviivaista. A on syöttö ja ilman palloa esto/riisto. B on heitto tai donkkaus ja ilman palloa torjunta. Erikoisuutena peli kääntää hyökkäyssuunnan aina alhaalta ylös kun pelaaja ylittää keskiviivan pallon kanssa. Tämä vaatii aluksi totuttelua. Vaikeustaso ei tuntunut pienen alun järkytyksen jälkeen aivan mahdottomalta, mutta pientä totuttelua ja pelin tyylin opettelua homma vaatii. Mukana on myös virheet ynnä kutakuinkin muutkin oikean koripallon säännöt hieman suoraviivaistettuna, eli peli haluaa olla selvästikin “oikea” urheilupeli, eikä urheiluksi naamioitu toimintapeli.

Pelin omaperäisin osuus liittyy ulkoasuun. Aluksi homma ei näytä millään tavalla erikoiselta tai tavallisesta keskitason 8-bittisestä pelistä erottuvalta, mutta korin alla paljastuu All–Pron myyntivaltti: Tämä peli nimittäin laittaa donkkausten ja torjuntojen kohdalle animaation, joka “zoomaa” lähelle pelaajaa TV-kameran tavoin ja näyttää pienen animaation, josta erottuu yksityiskohtaisemmin, miltä tilanne näyttää. Animaation spritet ovat isoja ja aikaisekseen melko vaikuttavan näköisiä, vaikka animaatioissa ei montaa framea olekaan. Temppu alkaa toki toistaa itseään melko nopeasti, mutta voin kuvitella, miten vaikuttava se oli vuonna 1989. 

All-Pro Basketball on varsin pätevä koripallopeli, joka on Konamin Double Dribblen ohella konsolin parhaita tämän lajin realistisempia edustajia. Menevää toimintapeliä kaipaaville suosittelen ennemmin Kunio-Kun korista, joka tosin on kallis peli, jos haluaa nimenomaan aidon pelikasetin.  


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...