Skip to main content

Posts

Ensimmäinen Fantasia

 Hei, Tällä viikolla palataan takaisin tutun ja turvallisen Famicomin pariin. Peli on kuitenkin mielenkiintoinen, sillä on nimittäin historiallista arvoa. Vuorossa on Squaren vuonna 1986 julkaisema King’s Knight. Pelin kehityksestä vastasivat Square ja Workss.  Monet varmasti tietävät tarinan ensimmäisen Final Fantasyn julkaisun ajoilta, kun talousvaikeuksissa ollut Square päätti yrittää vielä kerran ja nimesi fantasiaropensa tilanne silmällä pitäen. No, tämä on itse FF-maakari Hironobu Sakaguchin Final Fantasya edeltänyt peli, musiikista vastasi muuan Nobuo Uematsu.  King’s Knight ei kuitenkaan ole jrpg, vaan erikoinen yhdistelmä toimintaseikkailua ja ylöspäin scollaavaa räsikintää. Ruutu vierii itsekseen ja yksi neljästä hahmosta ampuu fantasiamörköjä asiaan kuuluvissa ympäristöissä, kuten luolissa, metsissä ja linnan raunioissa. Pelattavat hahmot ovat:  - Ritari Rayjack - Velho Kaliva - “Monster” (lohikäärme) Barusa - Kid Thief Toby Tällä porukalla pitäisi tietenk...

Vasaran Pauketta

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas vaihtelua parin Famicom-viikon jälkeen. Switchille oli tarjolla halvalla Vasara collection, joka sisältää pelisarjan osat 1 & 2 vuosilta 2001-2002 sekä nykyajan remaken. Tartuin täkyyn ja päätin katsastaa, miltä parkymmentä vuotta vanha Viscon arcaderäskintä tuntuu. Peleissä on hyvin vähän eroa osien 1 & 2 välillä, joten käsittelen molemmat tässä samalla. Kaikki mitä sanon pätee molempiin. En oleta, että juuri kukaan olisi kuullut tästä pelistä, joten luvassa on ensin tietoisku aiheesta “Mikä ihmeen vasara, rakennus- ja nikkarointipelikö tämä on?” No ei, vaan nimi on toinen lukutapa sanalla “basara”, tuttu mm. Sengoku Basara -sarjasta. Myös aihepiiri on lähellä, eli feodaaliajan Japanissa ollaan, mutta tällä kertaa jonkinlaisessa vaihtoehtotulevaisuudessa (tai pikemminkin menneisyydessä), jossa samurait taistelevat mechoilla ja armeija käyttää erilaisia tankkeja, laivoja sun muita härveleitä. Pelin tarina menee kutakuinkin niin, että vuosi...

Söpö Sarjamurhaaja

 Moi, Tapojeni mukaan olen mahdollisimman epäajankohtainen. Nyt, kun Halloweenit on kummiteltu, niin vuorossa on Namcon vuonna 1989 julkaisema Splatterhouse Wanpaku Graffiti Famicomille. Pelin on kehittänyt pitkäikäinen alihankintakehittäjä Now Production.  Splatterhouse-sarja lienee ainakin nimenä tuttu monelle. Kyseessä on alunperin kolikkopelimätkintä, josta taisi tulla jollain tapaa kuuluisa ysärin alussa Mega Drivella, lähinnä runsaiden sisälmysroiskeiden, Jason Vorhees-naamarisen päähenkilön ja lukuisten kauhuleffakliseiden onnistuneesta ja aikaansa nähden shokeeraavasta sillisalaatista. Tämä on puhdasta 90-luvun alun Mortal Kombat/Doom-aaltoa.  “Mutta, mutta! Kuinkas tämä sopii Nintendon puhtoiseen koko perheen imagoon?”, voisi joku kysyä tässä kohtaa. No, eipä oikein sovikaan, vaikka Japanin Nintendo oli aina vähän eri asia kun puritaaninen Jenkki-Nintendo, eikä tätä peliä koskaan julkaistu Japanin ulkopuolella, ei edes Virtual Console-latauksena. Kuitenkin, Famic...

Melkein Pokemon

 Hei, Tällä kertaa vuorossa on mielenkiintoinen peli, useammaltakin kantilta katseltuna. Namcon vuonna 1989 julkaisema Quinty (Julkaistiin P-Amerikassa nimellä Mendel Palace). Quinty on Namcon julkaisema, mutta pelin on suunnitellut muuan Satoshi Tajiri vasta perustamassaan firmassa nimeltä Game Freak. Jep, se sama Game Freak, joka tekee Pokémonia ja Tajiri on toinen Pokémonin isistä Ken Sugimorin kanssa, jotka pistivät puljun pystyyn tutustuttuaan 80-luvulla fanzine-hommissa (Zinen nimi oli muuten Game Freak ja se käsitteli lähinnä Xevious-kolikkopeliä). Nykyään Tajiri on Game Freakin presidentti.  Siirrytään sitten Quintyyn. Peli on toimintapuzzle, jonka idea kekseliäs, mutta vaatii hieman avaamista, varsinkin ilman havainnevideota. Pelaaja on Carton-niminen poika, jonka pitää pelastaa tyttöystävänsä Jenny, jonka hänen siskonsa Quinty on kaapannut kateellisena.(Varhaisia Onii-chan tropeja) Pelin nimi on siis pahiksen nimi. Pelastusoperaatio tapahtuu kahdeksan eri maailman ka...

Kalmankatselija: Pikku-ukkoperjantai #25

 Moi, Tällä viikolla kusti toi odotetun paketin. Ne, jotka ovat seuranneet meikäläisen lätinöitä pidempään ja/tai muillakin alustoilla kun tämän blogin kautta tietävät, että olen Disney+:n Star Wars-sarja Mandalorianin ystävä, jopa siinä määrin, että taisin josain mainita, että se tuntuu parhaalta Star Warsilta vuoden 1983 jälkeen ja ainakin elokuva- ja sarjapuolella se pitää paikkansa. Sarjassa esiintyneistä hahmoista saatiin odotella oheistuotteita, etenkin kunnollisia action figuureja (Loputon Baby Yoda vyöry saapui tietenkin pian) yllättävänkin pitkään. Viime vuonna avasin itse päähahmon S.H. Figuarts-version ja olin tyytyväinen näkemääni, varsinkin tilpehöörien määrä vakuutti. Tällä kertaa siirrytään vielä pykälän verran korkeammalle, nimittäin Hot Toysin, tuon figuurien Ferrarin pariin: Katsotaan, miltä näyttää HT:n näkemys Mandalorian Death Watchin sotilaasta. Kertauksen vuoksi, tai jos paikalle eksyy joku ensikertalainen: Hot Toys on Hong Kongissa majaileva high end 1/6 -mi...