Moi,
Tällä kertaa on luvassa taas vaihtelua parin Famicom-viikon jälkeen. Switchille oli tarjolla halvalla Vasara collection, joka sisältää pelisarjan osat 1 & 2 vuosilta 2001-2002 sekä nykyajan remaken. Tartuin täkyyn ja päätin katsastaa, miltä parkymmentä vuotta vanha Viscon arcaderäskintä tuntuu. Peleissä on hyvin vähän eroa osien 1 & 2 välillä, joten käsittelen molemmat tässä samalla. Kaikki mitä sanon pätee molempiin.
En oleta, että juuri kukaan olisi kuullut tästä pelistä, joten luvassa on ensin tietoisku aiheesta “Mikä ihmeen vasara, rakennus- ja nikkarointipelikö tämä on?” No ei, vaan nimi on toinen lukutapa sanalla “basara”, tuttu mm. Sengoku Basara -sarjasta. Myös aihepiiri on lähellä, eli feodaaliajan Japanissa ollaan, mutta tällä kertaa jonkinlaisessa vaihtoehtotulevaisuudessa (tai pikemminkin menneisyydessä), jossa samurait taistelevat mechoilla ja armeija käyttää erilaisia tankkeja, laivoja sun muita härveleitä. Pelin tarina menee kutakuinkin niin, että vuosi on 1600 ja jokainen valittavista hahmoista pyrkii estämään Ieyasu Tokugawan nousun shoguniksi. Pelattavat hahmot, sekä pomot ovat kaikki nimeltään historiallisia henkilöitä, mutta siihen autenttisuus sitten loppuukin. Pelihahmo porhaltaa Star Wars-tyyppisellä lentävällä moottoripyörällä ja kaikki ampuvat lasereita, ohjuksia, ynnä muuta.
Kaikilla pelattavilla hahmoilla on oman tyyliset ammmuksensa ja power uppinsa, kuten asiaan kuluu, joten hahmon voi valita joko ulkonäön tai pelityylin mukaan. Nappeja on ammunta(autofire), manuaalinen ammunta, jota pohjassa pitämällä voi ladata meleehyökkäyksen ,joka samalla tuhoaa vihollisten ammukset, pommi, sekä “vasara”, joka on tehokas superhyökkäys hetken aikaa ja toimii mittarin täytyttyä. Näitä kaikkia todella tarvitaan, sillä vihollista pukkaa päälle niin maan perusteellisesti ja ammusta lentää ilmassa niin, että hyvä kun sekaan mahtuu. Ja aina ei mahdukaan. Pisteiden lisäksi kerättävänä on ilmassa leijuvia “P” palloja, joilla aseistus tehostuu, juuri muuta ei tarvitse tietää. Kenttiä on joku 6 (easy) tai 12 (Normal). En osaa sanoa, että aukeaako jossain vaiheessa jotain muuta, sillä edes easy ei mennyt läpi ilman paria lisäcredittiä. Tämä kun on kuitenkin suora kolikkpelikäännös, niin lisää rahaa mättämällä peli jatkuu loputtomiin.
Vaikeusastetta siis on, kuten tämän ns. “Bullet hell” -genren tyyliin kuuluu. Sitkeimmät jauhavat kunnes homma alkaa sujua selkärangasta, monille muille koko touhu näyttää tyystin älyttömältä ja mahdottomalta. Itse olen jossain tässä välissä, arvostan ja pidän tästä genrestä, en vain ole mitenkään erityisen hyvä. Treenillä homma alkaa sujua, mutta mihinkään epäinhimillisiin suorituksiin ei meikäläisen kärsivällisyys ja kyvyt riitä. Vasaran suurin pelillinen erikoisuus muihin genren edustajiin nähden on, että pelihahmolla ei ole kosketusallergiaa ja vihollisiin voi “nojata” rauhassa, koska vain ammukset ovat vaarallisia. Jotkin aseet jopa suosivat lähituntumaa. Vastaavaa ei tule mieleen oikein missään muussa tämän tyyppisessä pelissä.
Ulkoasu ja etenkin graafinen suunnittelu on se, miksi tämä peli kiinnosti alunperin. Olen tämän tyyppisen mechoja ja vanhaa Japania yhdistävän tyylin suuri ystävä, eikä näitä pelejä ole liikaa. Viholliset hyökkäävät mitä mielikuvitukseelisimmä härveleillä, telaketjuilla kulkevilla trasformers-linnoilla ja samurai kenraalit ohjastavat haarniskaa muistuttavia mechoja. Oikein parempaa meininkiä ei voisi kuvitella. Musiikki on sopivaa shmuppijytkettä, mutta suurimman osan ajasta se hukkuu laserien tsyhinnän ja räjähdysten alle. Pitänee kuunnella joskus ajan kanssa, onko mukana oikeita helmiä.
Teknisistä seikoista sen verran, että Switchin ruudulla peli on auttamatta liian pieni ja ammukset vilisevät silmissä hädintuskin havaittavan kokoisina. Tähän on onneksi kaksi apua: Toinen on “tate” -moodi, eli ruudun saa käännettyä pystysuuntaan, jolloin koko on huomattavasti sopivampi. Toinen tapa on yhdistää vekotin suosiolla töllöön.
Vasara on mielenkiintoisen tyylinsä takia omaperäinen shmuppi, joka maistuu genren ystäville, muille tuskin uskaltaa suositella. Pelinä se on kuitenkin mainio. Enkä edes ehtinyt kunnolla kokeilla sitä remakea, joka myös löytyy samasta paketista.
Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!
-malone
Comments