Skip to main content

Mechamäiskettä

Toukokuun ensimmäisessä blogissa vilkaistaan vaihteeksi hieman uudempaa peliä, vuoden 2011 PS3:lle julkaistua Bandai Namcon mechatappelua Mobile Suit Gundam Extreme vs. Tämä on konsolikäännös samannimisestä kolikkopelistä. Tässä vaiheessa shoutoutsit Juholle, joka luopui pelistään hyvin kohtuulliseen hintaan. Kyseessä on Japaniversio, mutta kai tästä tuli joku julkaisu lokalisoitunakin.



Kuten nimestä voi päätellä, kyseessä on Gundam-tappelupeli, joita on ainakin minun käsittääkseni julkaistu vuosikymmenien varrella vaikka millä mitalla. Minulle tämä on, ei aivan ensimmäinen, muistan pelailleeni vähän jotain Super Nintendon Gundamtappelua, mutta ainakin ensimmäinen, jonka omistan. Mobile Suit Gundam on muutenkin jännä tapaus: Tiedän, ettei se ole enää nykyään ainakaan länsimaissa mikään kovin iso juttu, mutta sarja on kuitenkin vuonna 1979 aloittanut mecha-animen kanta-isä, josta lähes kaikki Japanilaisia jättirobotteja käyttävät animaatiosarjat ja pelit ovat kopioineet ainakin jotain. Japanissa Gundam näyttää olevan vielä hyvinkin voimissaan, ainakin jos voi päätellä mitään tarjolla olevien Gundam -rakennussarjojen määrästä, niitä on muuten aivan jumalattomat määrät. Ette usko, mutta sanon silti, ettette usko, kuinka paljon niitä on, ennenkuin näette itse ne loputtomat röykkiöt esim. Akihabaran Yodobashi Camerassa. Uutta animeakin ilmaantuu tasaisin väliajoin, kuten tietysti myös pelejä. Tokion Kotossa tönöttää myös 1/1 aidon kokoinen Gundam patsas, se kertoo minusta jotain sarjan statuksesta. Siitä oli muistaakseni joitain vuosia sitten jotain polemiikkiakin fanien keskuudessa kun alkuperäinen, olikohan se nyt se RX-78 korvattiin uudemmalla Unicornilla. Unicornin olen nähnyt livenä.



Minulle siis Gundam on ollut pitkään tiedossa, jostain 90-luvun alusta saakka, joitain animejakin olen nähnyt, alkuperäisen ja Unicornin muistaakseni jopa kokonaan, mutta en missään nimessä ole mikään superfani tai asiantuntija, lähden näin ollen peliin suhteellisen ummikkona. Peli on ns. Areenatappelu, siis siinä voi liikkua vapaasti 3D-ympäristöissä, toisin kuin vaikka perintesissä tappelupeleissä, joissa tyypit jököttävät lähes yksinomaan sivusuunnassa, vastakkain toisiinsa nähden. Vastustajia voi myös olla kentällä useita yhtä aikaa. Pelimuodoissa löytyy perus Arcade mode, jossa on haarautuvat, ketjussa etenevät vastustajat, vastakkain tappelut sekä samalta sohvalta, että verkossa 1-4:lle pelaajalle ja Trial-mode, jossa edetään tehtäviä kartalla ennalta määritetyin ehdoin ja toisinaan myös mechoin. Tässä modessa voi myös upgreidata mechoja kokemuspisteillä ja täällä myös avataan uusia Gundameja, vermeitä ja kykyjä pilotille. 



Ohjastettavia Mechoja löytyy niin maan perusteellisesti: En laskenut, mutta arvioisin nyt ainakin viitisenkymmentä kappaletta ja jokaisella on myös oma pilotti, kuten asiaa kuuluu. Mechat on jaoteltu sarjoittain, joten kaikki alkuperäisen animaation hahmot lötyvät saman otsikon alta jne. Kaikille on myös annettu pistearvo kyseisen mechan tehokkuuden mukaan väliltä 1000-3000. Voin tässä vaiheessa tunnustaa, etten tunnistanut nimeltä kuin murto-osan tarjolla olleista vaihtoehdoista, lähinnä sen originaalin RX-78:n, Unicornissa esiintyneet ja Zakut. 



Itse taistot ovat vauhdikkaita koitoksia, joissa Gundamit ja lasersäteet sun muut härvelit suihkivat pitkin poikin. Jos kyseessä ei ole trial mode, taistelun voittaa se, joka saa ensimmäisenä tuhottua vastustajalta 6000 pisteen edestä härveleitä. Kaikilla on pääpiirteittäin samat ominaisuudet: nappeihin sidottuja pyssyjä, joissa on vaihteleva määrä ammuksia ja cooldown aikoja, jotkin ovat suoraviivaisia sädepyssyjä, toiset hakeutuvia ohjuksia tai lasereita, suojakilpiä ja vaikka mitä. Jokaisella on myös meleehyökkäys, koska miekka kuuluu edelleen tässä genressä tehokkaimpiin aseisiin. Asiaan kuuluu, että Mechat voivat myös lentää tai syöksyä eri suuntiin. Tätä varten on “boost” mittari. Kaikilla on myös niin ikään mittariin sidottu “extreme” mode, joka kasvattaa tehoa ja mahdollistaa erikoishyökkäyksiä joksikin aikaa. Kontrollit ovat suht simppelit, mutta pelimekaniikoissa on myös jonkin verran syvyyttä ja taktiikoiden sisäistäminen vie aikaa. Jotkin Gundamit ja niiden aseistus myös suosii selvästi tiettyä tyyliä. Peli ei myöskään ole aivan helppo, ainakin meikäläiselle riitti yhden illan perusteella jo ihan default vaikeustaso, joka on “3” maksimin ollessa “8”. Läpäisin Arcade moden useamman kerran ja lisäksi kaksi satsia trialeja, joissa oli about 40 tehtävää. Suosikki Gundamikin löytyi: Mobile Fighter G Gundamissa esiintynyt jatkuvasti vihaisen oloinen Domon Kasshu ja tämän menopeli GF13-017NJII Burning Gundam (Japanissa kai God Gundam), joka on erittäin nopeasti liikkuva lähitaistelija, jonka pitkän matkan aseet ovat olemattomat, mutta melee-hyökkäykset kuin Dragon Ballista ikään. 



Gundam Extreme vs on menevä ja vauhdikas areenatappelu, joka on varmasti parhaimmillaan nimenomaan pelihallissa tai suht lyhyissä sessioissa. Tekkenin tai Street Fighterin monipuolisuutta tai kontrollien treenausta ei kannata odottaa, tämä on selvästi kevyempi tapaus. Silti, oli mielenkiintoista tutustua ties minkä näköisiin Gundameihin ja samalla saada vähän käsitystä, kuinka laaja universumi sarjaan nykyään liittyy. Pelin huonoin ominaisuus on (ihan oikeasti) kamala, geneerinen 2000-luvun hevimusa, joka pauhaa liian kovalla ja loopilla koko ajan valikoissa. Sitä ei saa edes mutelle. 

Sellaista meininkiä tällä kertaa, kiitokset lukijoille ja palaan taas pian asiaan!

-malone


Comments

Juho said…
Noniin! Kiitokset shoutoutista ja mukava että peli tarjosi viihdykettä ja herätti ajatuksia. Olen muuten suhteellisen varma että koko Gundam Vs -sarja EI ole poistunut Japaninmaalta lokalisointien muodossa. Kuten totesit niin länkkäreille ei yleisesti ottaen oikein taida auetakaan, kuinka isosta ja perinteikkäästä jutusta Gundamissa on kotimaassaan kyse. Itsellä oli (ja oikeastaan on yhä) suunnilleen yhtä suppea taustatietämys koko sarjasta. Peli sai tehdä mun hyllystä tilaa, mutta mainio juttu että sai uuden kodin Malonen kaltaisen Nippon-konnoissöörin kokoelmassa. Kiva oli lukea, kippis!
Malone said…
Tattista! Juu, oli jo aikakin tsekkailla pitkästä aikaa, millaisia härpäkkeitä Gundam-osastolla on nykyään tarjolla. Joitain noita tulee toisinaan tsiigailtua nettikauppoja selaillessa, kun siellä on tyrkyllä jos jonkinlaista mallia rakennussarjoissa.

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...