Morjens,
Figublogin jälkeen on taas aika katsastaa Famicomin tarjontaa. Tällä kertaa vuorossa on peli, joka aloitti erään pitkäikäisen suosikkisarjani, nimittäin Nekketsu Kouha Kunio-Kun vuodelta 1987. Tämä on Technos Japanin Kunio-Kun pelisarjan ensimmäinen osa ja julkaistu kolikkopelinä 1986 Taiton toimesta.
Kunio-kun pelejä on käsitelty jokusen kerran ennenkin, käytännössä aina kun satun saamaan uuden, ennen pelaamattoman julkaisun käsiini. Jostain syystä en ole koskaan pelannut tätä alkuperäistä, osittain varmasti johtuen siitä, että peli ei saanut koskaan PAL-julkaisua. Tämä on kuitenkin julkaistu valkopestynä P-Amerikassa nimellä “Renegade”. Peli ei varsinaisesti koreile monimutkaisella juonella: Kunion pitää pelastaa kamu Hiroshi pahisten kynsistä. Tämä tapahtuu tietenkin leipomalla kaikkia vastaantulevia turpiin.
Eka Kunio-kun on vielä hieman suoraviivaisempi kuin myöhemmät sarjan julkaisut, tässä nimittäin ei ole minkään sortin statseja, kauppoja, varusteita tai sen sellaisia. Peli on myös jaettu kenttiin, toisin kuin River City-sarjan avoimet kartat. Meno muistuttaa jännästi yhdistelmää River Citystä ja Technosin toisesta sarjasta Double Dragonista. Kontrollit on vaikea selittää, koska ne ovat konteksti- ja suuntariippuvaisia, hyvin samalla tavalla kuin Double Dragon kakkosessa. Sitä pelanneet tietävät heti, mitä tarkoitan.
Jo heti kättelyssä huomaa myös sen, että peli on alusta saakka melko vaikea ja armoton. Jo ekan ruudun kepillä varustautuneet tyypit ovat kova pala: Ne käyvät päälle kuin yleinen syyttäjä ja tekevät reippaasti vauriota. Tämä on selvästi sen koulukunnan beat ‘em up, että juustostratsit on syytä etsiä ja hallita hyvin jos mielii alkua pidemmälle. Niitä kuitenkin löytyy pian ja muutaman yrityksen jälkeen homma alkoi sujua. Peli ei myöskään ole kovin pitkä, neljä kenttää ja about vartin verran. Käytännössä pelissä menee tottuneella Kunio-Kun/Double Dragon veteraanilla yhden illan verran, johtuen juuri siitä, että stratsit pitää löytää ja loppupuolella on pientä kryptisyyttä/reitin valintaa. Myös loppubossi on karu: One shottaa joka osumalla hengen pois, joita pelissä on kolme.
Grafiikat ovat jännät: Tässä on heti havaittavissa ikäänkuin proto-Kunio tyyli, missä hahmot muistuttavat hieman trademark-designia, mutta vielä ei olla aivan siellä maalissa. Nämä ovat vähemmän semmosia deformed-pallopäitä. Kuitenkin joitain piirteitä on säilynyt uudempiin. Hahmot ovat kuitenkin jo täältä alusta saakka olleet ilmeikkäitä ja hauskan näköisiä. Animaatiotakin on kiitettävästi ajankohta huomioon ottaen. Musat ovat taattua Technos Japanin menevää ja laadukasta meininkiä. Vaikka tässä mätkitään tyyppejä koko matka melko armottomasti niin kuitenkin ulkoasun takia homma tuntuu varsin humoristiselta, kuten muissakin sarjan peleissä.
Ensimmäinen Nekketsu Kunio-Kun on simppelimpi kuin seuraajansa, mutta onnistuu edelleen olemaan viihdyttävä. Sanoisin, että uppoaa varmasti enemmän Double Dragoniin mieltyneille, koska tässä ei ole sitä seikkailu- ja statsienviilausosuutta. Alussa melko hankala, mutta sen ymmärtää, koska peli on lyhyt. En ollut aiemmin pelannut, mutta tiesin kyllä about mitä odottaa videoiden perusteella. En pettynyt, koska en odottanut laajaa seikkailua, tämä on hyvä aloitus sarjalle tällaisenaan, joskin myöhemmät pelit rakentavat lisää ja parantavat joka osa-alueella.
Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia kaikille lukijoilla ja palaan taas pian asiaan!
-malone
Comments