Skip to main content

Potkupalloa ja pompadoureja

Moi,
Urheilu on seis joka paikassa, joten sporttispurttia näkee enää virtuaalisessa muodossa. Tällä kertaa on vuorossa tutun sarjan ehkätunnetuin osa, koska peli oli aikoinaan bundlattuna NESin kanssa samalla kasetilla SMB:n ja Tetriksen kanssa. Technos Japanin vuoden 1990 Nekketsu koukou dodgeball bu soccer hen eli täällä päin sopivasti Italian MM-kisojen aikaan lokalisoitu Nintendo World Cup. Minulla on tästä pelistä hyviä muistoja joskus ala-asteikäisenä kersana pelatuista matseista kavereiden kanssa. Itselläni ei tätä bundlea ollut, vaan aiempi Zapper/Duck hunt. Onneksi luokkakaverilla ja naapurin veljeksillä oli.


Kyllä vain, tämä on siis alun perin Kunio-kun sarjaa, kuten monet varmasti arvasivatkin. Tällä kertaa Nekketsu-lukion voittoisa polttopallojoukkue vaihtaa lajia jalkapalloon, koska Misako lupaa palkinnoksi pusut voittajille. Muuta motivaatiota ei sitten tarvitakaan, vaan edessä on 12 ottelun turnaus erikoista joukkuekavalkaadia vastaan. Täällä ei todellakaan näy Italiaa, Länsi-Saksaa tai Brasiliaa, vaan Prätkäjengi, Palomiehiä, Samuraita, Yakuzoja, Munkkeja ja ties mitä. Pelattavuus on käytännössä identtinen World Cupin kanssa, eli mukana on kaikki älyttömät superpotkut sun muut. Muutama erokin löytyy: Tässä on mukana kaikki erikoiskentät, jotka olivat World Cupissa vain kaksinpelissä. Hokkaidon Mystikot pelaavat jäällä, Samurait kivisellä kentällä, jossa kompastuu murkuloihin, Yakuza pelaa asfaltilla ja mainarit hiekalla. Myös peliaika on minuutin lyhyempi, joka on yksinpelissä vain hyvä asia, World Cupin matsit alkoivat tuntua pitkiltä, varsinkin kun oli voitolla 10-0 puoliajalla.


Myös puoliajat ja matsien välit saavat lisämaustetta: Luvassa on lyhyitä juonenkuljetuksia  kun Misako koutsaa joukkuetta, pari uutta pelaajaa liittyy mukaan ja väliin on lisätty hauskoja pätkiä joukkueiden pukukoppirutiineista, kaikki tiimien teeman mukaan. 


Se, mistä tämän sarjan pelit tunnetaan on ulkoasu, joka on pääosin sama kun World Cupissa, paitsi nyt on väripalettivaihdosten sijaan ihan oikeitakin eroja: Munkit ovat kaljuja, Yakuzalla aurinkolasit Prätkäjengillä pompadourit ja niin poispäin, mikä on omiaan tekemään lisää eroa joukkueiden välille. Tietenkään MM-kisapelissä ei tämmöisiä tyyppejä voi näyttää, eikä siellä voi pelata asfaltilla, mutta kyllä aito Kunio-kun jalis on persoonallisempi. Musat ovat menevät ja erittäin tarttuvat, aivan NESin kärkipäätä.


Kunio-kun jalis ei ole mitenkään erityisen haastava, vedin pelin läpi yhdeltä istumalta häviämättä kertaakaan vanhoilla World Cup-meriiteillä. Vaikea sanoa, millainen haaste on, jos ei tiedä kaikkia kikkoja ja juustostratseja. Pari matsia meni alussa vähän tiukoille, mutta vain kun yritti pelata fair play-hengessä, mikä ei tietenkään tähän peliin passaa. 


Nekketsu koukou dodgeball bu soccer hen on heittämällä NESin paras jalkapallopeli ja samalla ylipäänsä yksi hauskimmista urheilupeleistä, joita tänne Eurooppaan saatiin. Varsinkin moninpelinä edelleen hauska, kokenutta pelaajaa vaivaa hieman haasteen puute. Harmi, ettei jatko-osaa saatu koskaan Eurooppaan.


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!

-malone

Comments

Anonymous said…
Eikö World Cup - muunnoksessa pystyny laukomaan parhaimmillaan keskiviivalta maalin? Muistan että silmät pullistuivat ulos mutta en noita akrobaattisia potkuja :D Ehkä en vaan osannu!
Snou
May 3, 2020 at 4:23 AM
Malone said…
Joo, Iso osa niistä supereista meni maaliin vaikka omasta päädystä. Argentiinan ja Meksikon sellanen kierre, joka lenti aina ylänurkkaan meni varmasti melkein mistä vaan, paitsi ihan läheltä maalia. Kunio-jalkapallon Samuraijoukkue on just Argentiina, vaan spritet on muokattu. Se saksipotku ilmasta tehdään vaan painamalla A+B yhtäaikaa, sama kun hyppy muissa kunio peleissä. Jos painaa päälle suuntaa, niin siitä tulee pukkaus. Molemmilla lähtee aina superi.
May 3, 2020 at 6:52 AM
Post a Comment

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...
Post a Comment
Read more

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...
Post a Comment
Read more

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...
Post a Comment
Read more