Skip to main content

Pehmopalloa

 Hei,

Palataan Segan parista takaisin Famicomin hoiviin. Tällä kertaa vuorossa on tuntematon urheilupeli, I love softball. Peli on julkaistu vuonna 1989 ja kehityksestä vastasivat Marionette ja Coconuts. Jos kehittäjät eivät soita kelloja, niin ei ihme, ne ovat pääasiassa pachinkoja tehtailevia firmoja ja pelissä esiintyykin pachinko-maskotti Pachio-kun. 

Pesäpalloa siis luvassa. Pesis on lajina sellainen että se kääntyy mainiosti kahden napin retro-ohjaimille, sinä kun ei ole tarvis kovin monimutkaisille toiminnoille. Toinen vastaava on tennis. Kaksi erityyppistä lyöntiä sisävuoroon, pari erilaista syöttöä ja niinpoispäin. 

Sympaattinen kansikuva ja pinkki pelikasetti viestittävät mukavan rentoa ja simppeliä lukiotyttöjen pesäpalloilua. Softballin ollessa kyseessä syötötkin heitetään alakautta ja..BZZZZT! VÄÄRIN! Kyseessä on armottoman haastava peli, jossa pienikin virhe meinaa, että tietokone rankaisee armottomasti ja mimmit syöttävät alakautta roikullakin pitkälle toista sataa. Tämä on Famicomin/NESin vaikeimpia pesäpalloja. Pelaajilla on statsit siinä missä jossain MLB-lisenssipelissäkin ja suosittelen lämpimästi, että kannattaa valita hyvä joukkue, sillä niillä on väliä. Tiimejä on reippaasti ympäri Japania, itse havaitsin että Kyushun saarella majaileva Coconuts oli aika kova joukkue. Ei sinänsä ylläri, että kehittäjän mukaan nimetty joukkue on parhaasta päästä.

 Pelistä lienee turha selittää sen enempää, pesistä pelataan ja kaikki lajin säännöt, pelaajavaihdot sun muut ovat mukana. Hävisin aivan rökäletappiolla ekat 10 peliäni, kunnes homma alkoi luistaa paremmin. Salasana löytyy, joten kun vihdoin saa voittoja plakkariin, niin takapakkia ei tule, mikä on aivan välttämätöntä että tästä pelistä voi nauttia. Muuten kyseessä olisi vain sadistinen kyykytyssimulaatio. 

Grafiikka on Famicomin mittapuulla mainiota ja äänetkin aiheeseen sopivat. Jotenkin pidän tyttöjen ulkonäöstä ja animaatioista perus pesisdudeksia enemmän. Henk koht. suosikkina on kun joku palaa: Parka juoksee kentältä kyynelet roiskuen kun jossain animessa. Persoonalliset spritet ovat ehdoton vahvuus. 

I love Softball on söpön ulkoasun alle naamioitu HC-urheilupeli, josta varmasti löytyy haastetta kenelle tahansa. Tämä on samalla yksi parhaista, ellei paras 8-bittisen Nintendon pesäpalloilu. Positiivinen yllätys.

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia kaikille lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-malone  


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...