Skip to main content

Pehmopalloa

 Hei,

Palataan Segan parista takaisin Famicomin hoiviin. Tällä kertaa vuorossa on tuntematon urheilupeli, I love softball. Peli on julkaistu vuonna 1989 ja kehityksestä vastasivat Marionette ja Coconuts. Jos kehittäjät eivät soita kelloja, niin ei ihme, ne ovat pääasiassa pachinkoja tehtailevia firmoja ja pelissä esiintyykin pachinko-maskotti Pachio-kun. 

Pesäpalloa siis luvassa. Pesis on lajina sellainen että se kääntyy mainiosti kahden napin retro-ohjaimille, sinä kun ei ole tarvis kovin monimutkaisille toiminnoille. Toinen vastaava on tennis. Kaksi erityyppistä lyöntiä sisävuoroon, pari erilaista syöttöä ja niinpoispäin. 

Sympaattinen kansikuva ja pinkki pelikasetti viestittävät mukavan rentoa ja simppeliä lukiotyttöjen pesäpalloilua. Softballin ollessa kyseessä syötötkin heitetään alakautta ja..BZZZZT! VÄÄRIN! Kyseessä on armottoman haastava peli, jossa pienikin virhe meinaa, että tietokone rankaisee armottomasti ja mimmit syöttävät alakautta roikullakin pitkälle toista sataa. Tämä on Famicomin/NESin vaikeimpia pesäpalloja. Pelaajilla on statsit siinä missä jossain MLB-lisenssipelissäkin ja suosittelen lämpimästi, että kannattaa valita hyvä joukkue, sillä niillä on väliä. Tiimejä on reippaasti ympäri Japania, itse havaitsin että Kyushun saarella majaileva Coconuts oli aika kova joukkue. Ei sinänsä ylläri, että kehittäjän mukaan nimetty joukkue on parhaasta päästä.

 Pelistä lienee turha selittää sen enempää, pesistä pelataan ja kaikki lajin säännöt, pelaajavaihdot sun muut ovat mukana. Hävisin aivan rökäletappiolla ekat 10 peliäni, kunnes homma alkoi luistaa paremmin. Salasana löytyy, joten kun vihdoin saa voittoja plakkariin, niin takapakkia ei tule, mikä on aivan välttämätöntä että tästä pelistä voi nauttia. Muuten kyseessä olisi vain sadistinen kyykytyssimulaatio. 

Grafiikka on Famicomin mittapuulla mainiota ja äänetkin aiheeseen sopivat. Jotenkin pidän tyttöjen ulkonäöstä ja animaatioista perus pesisdudeksia enemmän. Henk koht. suosikkina on kun joku palaa: Parka juoksee kentältä kyynelet roiskuen kun jossain animessa. Persoonalliset spritet ovat ehdoton vahvuus. 

I love Softball on söpön ulkoasun alle naamioitu HC-urheilupeli, josta varmasti löytyy haastetta kenelle tahansa. Tämä on samalla yksi parhaista, ellei paras 8-bittisen Nintendon pesäpalloilu. Positiivinen yllätys.

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia kaikille lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-malone  


Comments

Popular posts from this blog

Lucasin Hengessä

 Hei, Tällä viikolla tutustuin lisää Capcom Fighting Collection 2:n valikoimaan. Pelinä on Plasma Sword, tai vaihtoehtoisesti Star Gladiators 2. Peli on alunperin vuodelta 1998, mutta Dreamcastin kotikonsoliversio julkaistiin vuotta myöhemmin. Kolikkopeliversio nähdään siis pelihallien ulkopuolella ensimmäistä kertaa tämän kokoelman myötä.  Plasma Sword jatkaa Capcomin vähemmän tunnettujen 3D-pelien sarjaa selvästi Star Wars-vaikutteisella asetelmalla, missä monen sorttiset avaruustaistelijat kohtaavat perinteisessä 1 vs 1 taistelussa. Pelin pahis on sonnustautunut mustaan, samurain haarniskaa muistuttavaan kostyymiin, joten mielleyhtymä on selvä. Mukana on myös melkoisesti Wookieta muistuttava karvaturri. Hahmoja on melko runsas määrä, mutta valikoima ei ole ihan niin monipuolinen kuin voisi luulla, koska suurin osa hahmoista muistuttaa suuresti jotain toista taistelijaa. Kaikista on siis vähän niinkuin “hyvis” ja “pahis” versiot hieman eri ulkonäöllä.  Capcom käyttää tä...

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Lisää Capcomia

 Hei, Tällä kertaa blogit jatkuvat jälleen Capcomin taistelupelien merkeissä, nimittäin Toukokuussa julkaistiin lisää klassikkopelejä uudessa paketissa. Capcom Fighting Collection 2 sisältää 8 peliä vuosituhannen vaihteen tienoilta, vuosilta 1998-2004. Tällä kertaa mukana on myös Capcomille vähemmän tyypillisiä 3D-taisteluita, joista muutama on varsin harvinaista herkkua. Nyt keskitytään yhteen näistä vähemmän tunnetuista, mutta sitäkin mielenkiintoisimmista peleistä, nimeltään Project Justice, tai Moero! Justice Gakuen, vuodelta 2000. Peli on Rival Schools -nimisen mätkinnän toinen osa. Kuten nimestä voi päätellä, peli on animetyylisen lukion ympärille rakennettu asetelma, jossa koulujen varsin värikkäät oppilaat ja opettajat osallistuvat 3 vs 3 mätkintöhin rehtoria myöten. Tuttujen tyylien, kuten Karaten ja Judon lisäksi tehokkaaksi taistelijaksi oppii pelaamalla mm. baseballia, lentopalloa ja viulun soitolla. Tai sitten vain olemalla liikunnan opettaja. Hahmojen design on lennok...