Skip to main content

Vuoden Parhaat 2022

 Moi,

Vuosi lähestyy loppuaan ja on taas aika valita vuoden parhaat pelit, sarjikset, figut ja mitä nyt tulee mieleen. Tapani mukaan tähän loppuvuoden pläjäykseen liittyy mielivaltaisia kategorioita ja hyvin vähän mitään, mistä voi lukea valtavirran "gaaloista" ja isojen nettisivujen otsikoista, niiden aiheiden toistelu papukaijana on tämmöiselle pikkublogille yhtä tyhjän kanssa. Mennään sitten itse asiaan. 

Vuoden parhaat uudet videopelit

Turtles Shredder's Revenge 

Tämä 90-luvun arcadepelien hengenheimolainen näytti, että huolella ja innolla toteutettu Turtles-nostalgiamätkintä on edelleen hauska pelata. Ulkoasu, animaatiot ja äänet ovat niin huolella hoonattuja, ettei ylipäänsä jollain tasolla Turtleseista tykkäävä voi olla innostumatta. Myös pelimekaniikat ovat varsin toimivat ja etenkin vauhdikkaat. Todella hyvä "pick up and play" -peli. 

Super Robot Wars 30

Vihdoin tätä mecha sarjojen megacrossoveria on alettu julkaista täälläkin. Laaja ja kattava srpg, jonka kanssa saa kulumaan satakunta tuntia lähes huomaamatta

River City Girls 2

Erään parhaista, ellei parhaan modenin beat 'em upin jatko-osa, joka tekee hyvin pitkälle samaa kuin aiemminkin mutta enemmän. 


Muita tänä vuonna pelattuja mieleen jääneitä pelejä: Getsu Fuuma Den: Undying Moon,  Vampire Survivors, Kamiwaza: Way of the Thief ja Cyberpunk 2077


Vuoden paras elokuva

Elokuvia tuli ja meni, mutta yksi oli parempi kuin mikään muu voi edes haaveilla, nimittäin One Cut of the Dead. Pienen budjetin indie-elokuva, joka on kekseliämpiä ja hauskimpia joita olen koskaan nähnyt. Tästä ei voi oikein puhua pilaamatta juonta ja samalla kokemusta. Ei voi kuin suositella. 


Vuoden paras sarjis

Demon Days

Peach Momokon omaperäinen näkemys Ryhmä-X hahmoista on parasta sarjakuvaa, mitä Marvel on julkaissut vuosiin, ellei jopa vuosikymmeniin. Kuvituksen kauneus on omaa luokkaansa. 

Pari alussa olevaa uutta mangasarjaa, joissa on lupausta: Kaiju no.8 ja Sakamoto Days. Golden Kamuy on edelleen loistava myös. 

Ostin tänä vuonna ylipäänsä enemmän sarjakuvia kuin ehkä koskaan aiemmin. Jos lasketaan kaikki divarilehdet, mangat, kokoelmat ja pokkarit, niin sata ei riitä alkuunkaan. Tämän mahdollisti osittain Game Pass, jonka ansiosta pelejä, etenkin uusia eli kalliimpia tarvitsee ostaa paljon harvemmin. 


Netflix-vinkki

Kotaro Lives Alone. Koskettava animaatiosarja pienestä pojasta, joka muuttaa yksin Tokion naapurustoon, sekä hänen naapureidensa edesottamuksia Kotaron kanssa. 


Paras blogissa avattu figuuri

Figma Falslander Ronin. Kaikki mitä sanoin aiemmin pätee vieläkin. Todella hieno ja piristävän erikoinen julkaisu. 

Trainbotit ovat kanssa tosi jees ja Japanin matkalta tarttui mukaan juttuja, joista tulee lisää myöhemmin


Vuoden paras tapahtuma

Japanin matka. Pitkään suunniteltu ja koronan viivästyttämä matka tapahtui viimein ja oli odotuksen arvoinen elämys. Mukaan tarttui myös blogissa lähiaikoina nähtäviä juttuja ja tähän perään julkaisen pian yleiskatsauksen ainakin peleihin ja figuureihin liittyen. 


Vuoden pettymys 

PS5:n saatavuus, hinta ja kiinnostavuus. 

Mikään edeltävistä asioista ei houkuttele uuden konsolin hankintaan. Vieläkin kallis, sitä ei vieläkään näe missään, eikä sille ole vieläkään yksinoikeuspeliä, jota haluaisin oikeasti pelata. 

Kuluneen vuoden aikana voisin sanoa harrastuspainotusteni siirtyneen enemmän sarjiksiin päin. Näkisin, että se tulee jatkumaan saman suuntaisena ensi vuonnakin. 

Kiitoksia kaikille blogeja lukeneille. Tänä vuonna ylittyi 20,000 ja ensi vuonna on aikomus jatkaa samaan malliin. 

Kiitokset myös Severille, castin vieraille ja Geekkicastia kuunnelleille. Ensi vuonna silläkin saralla on luvassa uutta. Vilkaise myös katsaus Japanin matkalta, se ilmestyy päivän tai parin sisällä tämän blogin jälkeen! 


Hyvää uutta vuotta, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Kohtalokkaat Mutantit

 Moi, Marvel-maaliskuu päättyy tänä viikonloppuna ja se tapahtuu melko erikoisen pelin parissa. Vuorossa on Vuoden 2011 X-Men Destiny Xbox 360:lle (pelistä julkaistiin myös PS3, Wii ja DS-versiot). Pelin on kehittänyt Silicon Knights ja julkaissut Activision. X-Men Destiny on erikoinen tapaus siinä mielessä, että pelin kehitykseen ja julkaisuun liittyy aikamoista dramatiikkaa: Silicon Knightsin pomolla, Denis Dyackilla oli tapana rahoittaa studionsa pelejä siten, että hän käytti isojen julkaisijoiden projekteihin myönnettyjä resursseja kehittämään siinä sivussa ohessa muita, studion omia julkaisuja. Pelin maksanut taho siis ei saanut mitä oli luvattu, ainakaan siinä kapasiteetissa, mitä peliä kehittävän studion taholta oli annettu ymmärtää. Joku voisi ajatella, että sehän on vähintään sopimusrikkomus, ehkä jopa petos. Kyllä vain, X-Men -lisenssinhaltija tuohon aikaan, Activision, pääsi ilmeisesti asiasta kärryille ja päätti että pelin julkaisua ei siirretä, oli se peli sitten missä...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...