Moi,
Vuosi lähestyy loppuaan ja on taas aika valita vuoden parhaat pelit, sarjikset, figut ja mitä nyt tulee mieleen. Tapani mukaan tähän loppuvuoden pläjäykseen liittyy mielivaltaisia kategorioita ja hyvin vähän mitään, mistä voi lukea valtavirran "gaaloista" ja isojen nettisivujen otsikoista, niiden aiheiden toistelu papukaijana on tämmöiselle pikkublogille yhtä tyhjän kanssa. Mennään sitten itse asiaan.
Vuoden parhaat uudet videopelit
Turtles Shredder's Revenge
Tämä 90-luvun arcadepelien hengenheimolainen näytti, että huolella ja innolla toteutettu Turtles-nostalgiamätkintä on edelleen hauska pelata. Ulkoasu, animaatiot ja äänet ovat niin huolella hoonattuja, ettei ylipäänsä jollain tasolla Turtleseista tykkäävä voi olla innostumatta. Myös pelimekaniikat ovat varsin toimivat ja etenkin vauhdikkaat. Todella hyvä "pick up and play" -peli.
Super Robot Wars 30
Vihdoin tätä mecha sarjojen megacrossoveria on alettu julkaista täälläkin. Laaja ja kattava srpg, jonka kanssa saa kulumaan satakunta tuntia lähes huomaamatta
River City Girls 2
Erään parhaista, ellei parhaan modenin beat 'em upin jatko-osa, joka tekee hyvin pitkälle samaa kuin aiemminkin mutta enemmän.
Muita tänä vuonna pelattuja mieleen jääneitä pelejä: Getsu Fuuma Den: Undying Moon, Vampire Survivors, Kamiwaza: Way of the Thief ja Cyberpunk 2077
Vuoden paras elokuva
Elokuvia tuli ja meni, mutta yksi oli parempi kuin mikään muu voi edes haaveilla, nimittäin One Cut of the Dead. Pienen budjetin indie-elokuva, joka on kekseliämpiä ja hauskimpia joita olen koskaan nähnyt. Tästä ei voi oikein puhua pilaamatta juonta ja samalla kokemusta. Ei voi kuin suositella.
Vuoden paras sarjis
Demon Days
Peach Momokon omaperäinen näkemys Ryhmä-X hahmoista on parasta sarjakuvaa, mitä Marvel on julkaissut vuosiin, ellei jopa vuosikymmeniin. Kuvituksen kauneus on omaa luokkaansa.
Pari alussa olevaa uutta mangasarjaa, joissa on lupausta: Kaiju no.8 ja Sakamoto Days. Golden Kamuy on edelleen loistava myös.
Ostin tänä vuonna ylipäänsä enemmän sarjakuvia kuin ehkä koskaan aiemmin. Jos lasketaan kaikki divarilehdet, mangat, kokoelmat ja pokkarit, niin sata ei riitä alkuunkaan. Tämän mahdollisti osittain Game Pass, jonka ansiosta pelejä, etenkin uusia eli kalliimpia tarvitsee ostaa paljon harvemmin.
Netflix-vinkki
Kotaro Lives Alone. Koskettava animaatiosarja pienestä pojasta, joka muuttaa yksin Tokion naapurustoon, sekä hänen naapureidensa edesottamuksia Kotaron kanssa.
Paras blogissa avattu figuuri
Figma Falslander Ronin. Kaikki mitä sanoin aiemmin pätee vieläkin. Todella hieno ja piristävän erikoinen julkaisu.
Trainbotit ovat kanssa tosi jees ja Japanin matkalta tarttui mukaan juttuja, joista tulee lisää myöhemmin
Vuoden paras tapahtuma
Japanin matka. Pitkään suunniteltu ja koronan viivästyttämä matka tapahtui viimein ja oli odotuksen arvoinen elämys. Mukaan tarttui myös blogissa lähiaikoina nähtäviä juttuja ja tähän perään julkaisen pian yleiskatsauksen ainakin peleihin ja figuureihin liittyen.
Vuoden pettymys
PS5:n saatavuus, hinta ja kiinnostavuus.
Mikään edeltävistä asioista ei houkuttele uuden konsolin hankintaan. Vieläkin kallis, sitä ei vieläkään näe missään, eikä sille ole vieläkään yksinoikeuspeliä, jota haluaisin oikeasti pelata.
Kuluneen vuoden aikana voisin sanoa harrastuspainotusteni siirtyneen enemmän sarjiksiin päin. Näkisin, että se tulee jatkumaan saman suuntaisena ensi vuonnakin.
Kiitoksia kaikille blogeja lukeneille. Tänä vuonna ylittyi 20,000 ja ensi vuonna on aikomus jatkaa samaan malliin.
Kiitokset myös Severille, castin vieraille ja Geekkicastia kuunnelleille. Ensi vuonna silläkin saralla on luvassa uutta. Vilkaise myös katsaus Japanin matkalta, se ilmestyy päivän tai parin sisällä tämän blogin jälkeen!
Hyvää uutta vuotta, palaan taas pian asiaan!
-jarmo
Comments