Arat Jalat

 Moi,

Tällä viikolla vuorossa on Famicomin linsenssipeli, joka perustuu Richard Donnerin ohjaamaan ja Steven Spielbergin tarinoimaan kasarileffaan Goonies (Arkajalat) vuodelta 1985. Famicomille julkaistu peli julkaisitiin Konamin toimesta vuotta myöhemmin. Leffa on nykyään vähän niinkuin kulttimaineessa ja siinä esiintyivät mm. Sellaiset näyttelijät kuin Josh “Thanos” Brolin, Corey Feldman ja Sean “Sam” Astin. 

Goonies on videopelinä siitä erikoinen, että länsimaissa ei saatu ollenkaan ensimmäistä osaa, vaan Goonies 2. Tarina mukailee leffaa hyvin vapaasti, eikä oikein mistään ilmene selvästi, mikä juttu on kyseessä, mutta tarina menee kuulemma niin, että Mikey on pelastamassa porukan muita kersoja. 

Koska kyseessä on Famicom, niin pelityyppi on tietysti tasoloikka ja tällä kertaa ideana on tutkia sokkeloisia luolia, joista löytyy ovien takaa 3 avainta, jotka avaavat lukitun portin, joka johtaa seuraavalle tasolle. Samalla pitäisi tietysti löytää ja pelastaa ne kamut. Mikey hyökkää potkimalla, mutta vihollisina toimivilta rotilta ja konnilta putoaa pommeja, joita pitää käyttää ovien räjäyttämiseen. Ovien takaa puolestaan paljastuu bonusesineitä ja avaimia. Hyökkäysesineenä toimii ritsa jossa on rajoitettu määrä ammuksia, mutta mukana on myös perinteistä haavoittumattomuutta, parannuspulloa ynnä muuta tasoloikista tuttua esinettä. Pelaajalla on elämämittari, eli yhdestä osumasta ei lähde nirri, ellei satu jäämään kivenlohkareen alle, tai pommin räjähdyksen alueelle. Elämiä on aluksi kolme ja sitten se on takaisin ekaan kenttään.  

Ulkoasu on aikaisekseen keskitasoa, sellaista Mario 1:n luokkaa, mutta esimerkiksi muille saman ajan Konamin tuotoksille, kuten Castlevanialle ja Contralle hävitään ulkoasussa sekä musiikin tarttuvuudessa. Tosin, rima on Konamin tapauksessa todella korkealla, joten missään nimessä ei olla konsolin heikomassa päässä, sillä heikompikin kasarin loppupuolen Konami on parempaa kuin monen muun tuotokset. 

Vaikeustaso on maltillinen, mutta yksi yritys on melko karu vaatimus, sillä pelissä on sokkeloiset kentät sekä aikaraja. Äkkikuolemat, kuten pommit ja lohkareet on helpohko välttää, mutta itse olisin kaivannut continuea. 

Goonies on ihan mukiin menevä tasoloikka ja ottaen huomioon linsenssipelien laatu noin ylipäänsä, niin siinä joukossa paremmassa puoliskossa, vaikka ei tämä nyt mikään unohtumaton klassikko ole. Se, miksi Goonies ei koskaan tullut NESille (muuten kuin Play Choice 10:n mukana) on melkoinen mysteeri. Ehkä se johtuu siitä, että Konamilla oli niin paljon pelejä, että joitain piti karsia Nintendon rajoitusten takia, vaikka sitä yritettiinkin kiertää mm. “Ultra Gamesin” kautta. Malliesimerkki pelistä joka on ihan ok, mutta eipä juuri muuta.

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!

-jarmo