Skip to main content

Astrologiaa

 Moi,

Tällä viikolla on vuorossa toinen taannoin kaapin perukoilta löytämästäni Nintendo DS:n peleistä, vuonna 2005 julkaistu Q Entertainmentin kehittämä ja alueesta riippuen, joko Nintendon tai Bandai Namcon julkaisema Meteos. Pelin taustalta löytyvät Sega-veteraani Tetsuya mizuguchi sekä Kirbysta ja Smash Brosista tunnettu Masahiro Sakurai. Pelin inspiraatioiksi herrat mainitsevat Missile Commandin sekä hieman vähemmän ilmeiset vaihtoehdot, elokuvan The Matrix ja TV-sarjan 24.

Meteos on puzzlepeli, jossa on ideana tyhjentää kenttää ylhäältä putoavista palikoista, Metoseista, jotka uhkaavat useita (32 kpl) planeettoja, joilla asuu rauhaa rakastavia olentoja. Tästä meteorimyrskystä on vastuussa pahisplaneetta Meteo, joka pitää päihittää tarinamoden lopuksi. 

Käytännössä homma toimii niin, että styluksella siirretään palikoita kolmen tai enemmän saman värin ryhmiin, joko rinnakkain tai päällekkäin, jonka jälkeen ne nousevat raketin lailla yläilmoihin ja jos palikka yltää ruudun yläosaan, eli kiertoradalle, se katoaa. Samalla nousevat myös kaikki mahdollisesti näiden “rakettipalikoiden” päällä olevat palikat, mutta samalla painolasti kasvaa. Nostovoimaa lisää rakettipalikoiden määrä, joten toisinaan kannattaa yrittää saada riviin neljä, tai jopa enemmän palikoita. Nostovoimaan ja palikoiden putamisnopeuteen vaikuttavat myös planeettojen yksilllliset piirteet, kuten painovoima ja joillain planeetoilla pystyrivit nousevat tehokkaammin kuin vaakarivit, tai päinvastoin. Planeetoilla on toisinaan myös ominaispiirre, joka vaikuttaa meteosien väriin, esimerkiksi vesiplaneetalla putoaa enemmän sinisiä palikoita suhteessa muihin. Tämä tuo hommaan mukavasti vaihtelua. 

Vaihtelua tuovat myös eri planeettojen yläruudulla näkyvät teemat ja olennot, jotka ovat hauskoja möllyköitä sekä se, että meteoriittien ulkonäkö vaihtelee planeetan mukaan. Ulkoasu on pirteä ja miellyttää silmää. 

Meteos on kaiken kaikkiaan yksi parhaista, ellei jopa paras pelaamistani puzzlepeleistä, eikä sen viehätys ole heikentynyt sitten viime näkemän. Kova kilpailu Dr. Marion kanssa kaikkien aikojen hauskimman “putoavat palikat” -tyylin pelin tittelistä. Erittäin vahva suositus. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo



Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...