Skip to main content

Agentteja Porraskäytävässä

 Moi,

Tällä viikolla on vuorossa paluu pitkästä aikaa Famicomin pariin. Katsotaan, miltä vaikutti Taiton vuoden 1983 kolikkopeliklassikko Elevator Actionin Famicom-julkaisu vuodelta 1985. Konsoliversion toteutuksesta vaastaa Micronics, joka on tuttu konsolikäännösstudio muistakin Taiton peleistä, vaihtelevalla menestyksellä. 

Elevator Action on simppeli toimintapeli, jossa pelaajan ohjaaman agentin “no. 17” tehtävänä on hakea rakennuksen kellarissa sijaitsevat salaiset dokumentit, jotka löytyvät punaiseksi merkityistä huoneista ja paeta kadulla odottavalla autolla. Samalla vältellään ja ampuillaan rakennuksessa olevia vartioita ja vihollisagentteja. Kerroksia on käsittääkseni 30, sitten vuorossa on uusi rakennus ja idea on kaikissa sama. 

Pelin erikoisuus on hissit, joita pelaaja voi ohjata ylös ja alas ristiohjaimella. Muuten homma toimii juuri siten kun voisi olettaa: Hahmon ohjaus ja yksi nappi pistoolille. Nirri lähtee yhdestä osumasta, tai jos jää nalkkiin hissin ja katon tai lattian väliin. 

Vanhan kolikkopelin tapaan vaikeustaso on alusta saakka tiukka. Yhden osuman sääntö ja muutama elämä on perinteinen sääntö, eikä tässäkään pelissä siitä poiketa. Homma ei kuitenkaan tunnu tyystin mahdottomalta, vaan jonkun aikaa pelattuani onnistuin hakemaan dokumentit ja hurautin pakoon punaisella urheiluautolla. Meno on aika hektistä ja koko ajan on oltava varuillaan ovista putkahtavien agenttien varalta. 

Ulkoasu ei varsinaisesti säväytä, mikä on ymmärrettävää vuoden 1983 pelille. Grafiikat ajavat asiansa ja ovat onneksi selkeät, joka helpotta tilanteen hahmottamista. Pieni kunniamaininta on annettava väripaletille, mikä luo omanlaistansa kasarin hämärien käytävien tunnelmaa. 

Elevator Action oli aikoinaan iso hitti pelihalleissa ja kyllä sen tämän kokeilun perusteella ymmärtää. Peli on kaikin puolin toimiva ja hisseillä kikkailu tuo mukaan ylimääräisen lisäelementin, mikä puuttuu suurimmasta osasta varhaisia kolikkopelejä. Elevator Action ei noussut Space Invadersin kaltaiseksi kulttuuri-ilmiöksi, mutta on silti yksi parhaista Taiton alkutaipaleen peleistä. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo  


Comments

Post a Comment

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...
Post a Comment
Read more

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...
Post a Comment
Read more

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...
Post a Comment
Read more