Skip to main content

Herra X

 Moi, 

Tällä viikolla pelattavana oli erikoinen hengenheimolainen vuoden 1999 Dreamcast-pelille. Pelasin Switchillä Slave Zero X:ää, Ziggurat Gamesin viime vuonna PC:lle ja muille konsoleille, sekä juuri viime viikolla Switchille julkaistua 2.5D toimintamätkintää. 

Pelin maailma dystooppinen tulevaisuuden megakaupunki, jossa järjestystä pitävät kyborgilainvalvojat. Yksi heistä päättää kuitenkin karata, sillä jostain syystä hänen aivopesunsa ja ohjelmointinsa pettää. Pelaaja ohjaa tätä punaista, säilytyskammiostaan paennutta miekkamiestä. Dreamcast -pelin, Slave Zeron päähahmo oli ilmeisesti tämän pelin pahis. Scifikaupunkiin sijoittuva tarina on kuitenkin enemmän visuaalinen viitekehys, jolla mukaan saadaan mielenkiintoisia hahmodesigneja ja ysärin estetiikan tyylisiä maisemia. Tarinaa on mukana mutta se ei ole fokus, vaan peli keskittyy enemmän sivulle scrollaavaan toimintaan. 


Yllätyin positiivisesti, sillä Slave Zero X taitaa olla ainoa omistamani normaali, uusi pelijulkaisu lähes kymmeneen vuoteen, jossa on kotelossa mukana ihan oikea ohjekirja. Joissain erikoisversioissa on toki ollut ohjekirjoja mukana lisämatskuna. Peli muituttaa monin tavoin moderneja beat ‘em upeja sillä erolla, että tässä ei ole syvyyssuunnassa liikkumista, vaan hahmo liikkuu ainoastaan oikealle tai vasemmalle. Hyökkäystyyppejä on muutama erilainen, tietysti yhdistettyna suuntiin ja hyppyyn. Puolustuskeinoina ovat väistö ja parry, jotka molemmat pitää ajoittaa melko tarkasti. Pelimekaniikoissa on kohtuullisesti syvyyttä ja joitakin liikkeitä voi yhdistää toisiinsa, tietyllä rajoituksilla, johon liittyy myös erikoisliikemittari. 


Vihollisia puskee kimppuun ryppäinä ja osa pärjäämisestä vaatii oikeaa sijoittumista, yleensä ainakin sitä, ettei jää keskelle ruutua kahden porukan väliin mätkittäväksi. Kentät ovat melko lyhyitä, kestoltaan noin 5-15 minuuttia ja lopussa on tietysti pomotaistelu.Pelin pituus on noin 3-4 tuntia, joten myös sillä osa-alueella noudatetaan ysärin tyyliä. Vaikesuaste ei ole mahdoton, mutta vaatii kuitenkin hahmon liikkeiden hallitsemista ja pomoissa on syytä tietää, mitä seuraavaksi on luvassa, ellei omaa harvinaisen hyviä refleksejä. 


Hahmodesignit ja varsinkin animaatiot ovat tyylikkäitä ja pidän Sega Saturnin ja Dremacastin tyylisistä, tarkoituksella matalan resoluution polygonitaustoista. Pelin luoma tunnelma on jotenkin uniikki vuoden 2024 peliksi. 


Slave Zero x on astetta omaperäisempi “uusretro” toimintamätkintä, joka erottuu porukasta omalaatuisella tunnelmallaan ja tyylikkäillä animaatioillaan. Pelissä on tarpeeksi syvyyttä kohtuullisen muutaman tunnin keston ajaksi ja mielenkiinto pysyy yllä loppuun saakka. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaa taas pian asiaan!


-jarmo     


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Kohtalokkaat Mutantit

 Moi, Marvel-maaliskuu päättyy tänä viikonloppuna ja se tapahtuu melko erikoisen pelin parissa. Vuorossa on Vuoden 2011 X-Men Destiny Xbox 360:lle (pelistä julkaistiin myös PS3, Wii ja DS-versiot). Pelin on kehittänyt Silicon Knights ja julkaissut Activision. X-Men Destiny on erikoinen tapaus siinä mielessä, että pelin kehitykseen ja julkaisuun liittyy aikamoista dramatiikkaa: Silicon Knightsin pomolla, Denis Dyackilla oli tapana rahoittaa studionsa pelejä siten, että hän käytti isojen julkaisijoiden projekteihin myönnettyjä resursseja kehittämään siinä sivussa ohessa muita, studion omia julkaisuja. Pelin maksanut taho siis ei saanut mitä oli luvattu, ainakaan siinä kapasiteetissa, mitä peliä kehittävän studion taholta oli annettu ymmärtää. Joku voisi ajatella, että sehän on vähintään sopimusrikkomus, ehkä jopa petos. Kyllä vain, X-Men -lisenssinhaltija tuohon aikaan, Activision, pääsi ilmeisesti asiasta kärryille ja päätti että pelin julkaisua ei siirretä, oli se peli sitten missä kun