Skip to main content

Herra X

 Moi, 

Tällä viikolla pelattavana oli erikoinen hengenheimolainen vuoden 1999 Dreamcast-pelille. Pelasin Switchillä Slave Zero X:ää, Ziggurat Gamesin viime vuonna PC:lle ja muille konsoleille, sekä juuri viime viikolla Switchille julkaistua 2.5D toimintamätkintää. 

Pelin maailma dystooppinen tulevaisuuden megakaupunki, jossa järjestystä pitävät kyborgilainvalvojat. Yksi heistä päättää kuitenkin karata, sillä jostain syystä hänen aivopesunsa ja ohjelmointinsa pettää. Pelaaja ohjaa tätä punaista, säilytyskammiostaan paennutta miekkamiestä. Dreamcast -pelin, Slave Zeron päähahmo oli ilmeisesti tämän pelin pahis. Scifikaupunkiin sijoittuva tarina on kuitenkin enemmän visuaalinen viitekehys, jolla mukaan saadaan mielenkiintoisia hahmodesigneja ja ysärin estetiikan tyylisiä maisemia. Tarinaa on mukana mutta se ei ole fokus, vaan peli keskittyy enemmän sivulle scrollaavaan toimintaan. 


Yllätyin positiivisesti, sillä Slave Zero X taitaa olla ainoa omistamani normaali, uusi pelijulkaisu lähes kymmeneen vuoteen, jossa on kotelossa mukana ihan oikea ohjekirja. Joissain erikoisversioissa on toki ollut ohjekirjoja mukana lisämatskuna. Peli muituttaa monin tavoin moderneja beat ‘em upeja sillä erolla, että tässä ei ole syvyyssuunnassa liikkumista, vaan hahmo liikkuu ainoastaan oikealle tai vasemmalle. Hyökkäystyyppejä on muutama erilainen, tietysti yhdistettyna suuntiin ja hyppyyn. Puolustuskeinoina ovat väistö ja parry, jotka molemmat pitää ajoittaa melko tarkasti. Pelimekaniikoissa on kohtuullisesti syvyyttä ja joitakin liikkeitä voi yhdistää toisiinsa, tietyllä rajoituksilla, johon liittyy myös erikoisliikemittari. 


Vihollisia puskee kimppuun ryppäinä ja osa pärjäämisestä vaatii oikeaa sijoittumista, yleensä ainakin sitä, ettei jää keskelle ruutua kahden porukan väliin mätkittäväksi. Kentät ovat melko lyhyitä, kestoltaan noin 5-15 minuuttia ja lopussa on tietysti pomotaistelu.Pelin pituus on noin 3-4 tuntia, joten myös sillä osa-alueella noudatetaan ysärin tyyliä. Vaikesuaste ei ole mahdoton, mutta vaatii kuitenkin hahmon liikkeiden hallitsemista ja pomoissa on syytä tietää, mitä seuraavaksi on luvassa, ellei omaa harvinaisen hyviä refleksejä. 


Hahmodesignit ja varsinkin animaatiot ovat tyylikkäitä ja pidän Sega Saturnin ja Dremacastin tyylisistä, tarkoituksella matalan resoluution polygonitaustoista. Pelin luoma tunnelma on jotenkin uniikki vuoden 2024 peliksi. 


Slave Zero x on astetta omaperäisempi “uusretro” toimintamätkintä, joka erottuu porukasta omalaatuisella tunnelmallaan ja tyylikkäillä animaatioillaan. Pelissä on tarpeeksi syvyyttä kohtuullisen muutaman tunnin keston ajaksi ja mielenkiinto pysyy yllä loppuun saakka. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaa taas pian asiaan!


-jarmo     


Comments

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Lohenpunainen Paroni Palaa

 Moi, tällä viikolla on vaihteeksi vuorossa pieni harrasteblogi. Palaamme aiemmista blogeista tuttuun Mobile Suit Gundamin maailmaan, kun tällä kertaa avataan ja tuunataan Bandain Robot Spirits-sarjan MS-14S Gelgoog Char’s Custom Model.  Kyllä vain, ensimmäisestä Gundamista tuttu antagonisti, Punainen Komeetta, Char tekee paluun. Tällä kertaa mobile suit on päivitetty perinteisestä Zaku 2:sta viimeistä huutoa olevaan Gelgoog Commander Typeen. Tässä uudessa mallissa erityistä oli sen Gundamin tasoinen suorituskyky ja mahdollisuus käyttää ensimmäistä kertaa tehokkaita beam-aseita Zeonin kehittämässä laitteessa. Näitä valmistettiin Gundamin historiikin mukaan 25 kappaletta ja Char sai tietysti yhden laitteen testiin, loput menivät Zeonin muille pilottiässille.  Lootasta löytyy reilu satsi vaihto-osia, kuten käsiä, tutut moottoriefektit ja useat erilaiset beam naginatan efektit esim. vauhdikkaita dioraamoja varten. Erikoisuutena löytyy jopa katkennut käsi kuvaamaan tiettyä ko...