Skip to main content

Hiekkalaatikolla

 Moi,

Tällä kertaa ajattelin vilkaista hiljattain edesmenneen mangan jättiläisen, Akira Toriyaman kunniaksi herran teokseen perustuvaa tuoretta peliä. Kokeilin siis, miltä tuntuu San Landin demo.

Sand Land on akira toriyaman vuonna 2000 Shonen Jumpissa julkaistu lyhyt tarina, jota olisi ehkä helpoin kuvailla sanoilla “humoristinen Mad Max”. Lyhykäisyydessään siis, Toriyaman hahmot seikkailevat aavikolla. Päähähmo vaikuttaa olevan jonkinlainen demoni, nimeltään Beelzebub, jolla on mukanaan pari vanhempaa miestä. Ilmeisesti tarinan mukaan paha kuningas on ryöstänyt maailmasta kaiken, vettä myöten, minkä vuoksi maasto on pääosin aavikkoa. Tähän peliin Toriyama oli suunnitellut uuden, vehreämmän alueen, joka ei kuitenkaan ole mukana demossa. Sand Land-pelin uusi alue lienee siis Toriyaman viimeisimmiksi jääneitä tuotoksia, mikä tekee tästä pelistä omalla tavallaan erityisen. Tarinasta ja sen kulusta en osaa sanoa paljoa, koska demo alkaa selvästi keskeltä peliä, eikä se avaa tilannetta juuri millään tavalla. 

Peli on avoimen maailman, sanoisinko jopa että kirjaimellisesti hiekkalaatikko, jossa on mukana action-jrpg elementtejä. Beelzebub voi kulkea joko jalan (en suosittele) tai eri ajoneuvoilla, joista valittavina olivat moottoripyörä, mecha ja tankki. Kaikki ovat hyvin Toriyamalle tyypillisesti suunniteltuja, eli humoristisia, hieman retrofuturistisen näköisiä laitoksia. Kaikkien ajoneuvojen design on ainakin minun silmääni erinomaista. 

Jokainen nykyajan videopeliä pelannut tietää tämän tyylisen pelin rakenteen: Avoimessa maailmassa liikutaan, kohdataan random mobeja ja suunnistetaan kohti kiintopisteitä tutkimaan kohteita, jotka herättävät mielenkiinnon. Samalla kerätään resursseja päivittämään hahmoja ja ajoneuvoja. Liikkuminen on sujuvaa ja ajoneuvoja voi vaihtaa lennosta, koska ne ilmestyvät Dragon Ballista tutuista kapseleista. Kaikki härvelit tuntuvat selvästi omanlaisiltaan ja niillä kaikillla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä täysin erilaiset aseistukset. Vastustajina vaikuttaa olevan pääosin esihistoriallisia vaikutteita omaavia olentoja, kuten dinosauruksia ja erilaisia jättiläiseläimiä sekä rosvoja, jotka ajavat aavikolla omilla menopeleillään. Paikoitellen löytyy myös ilmeisesti “kuninkaan” armeijan miehiä ja linnakkeita.  


Ulkoasu on cel shading -tyylillä toteutettua ja sopii hyvin peliin, jossa on tarkoitus mukailla Toriyaman piirrostyyliä mahdollisimman tarkasti. Uusimpia Dragon Ball-pelejä pelanneet tietävät heti, miltä tämä näyttää. 

Sand Land vaikutti toimivalta ja menevältä avoimen maailman toiminta/jrpg seikkailulta, jota pelaisin ihan mielelläni enemmänkin. Hahmojen ja etenkin ajoneuvojen tyyli miellyttää todella paljon ja on minulle ehdottomasti suurin osa pelin viehätystä.  



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...