Skip to main content

Päätepysäkillä, osa 1

 Moi,

Toinen lootan avaus näin perän jälkeen, mutta tällä kertaa siihen on erityisen hyvä syy. Nyt nimittäin katsotaan, miltä näyttää Takara Tomyn Transformers Masterpiece Gattai MPG-06 Kaen, eli kuudes ja viimeinen junarobotti porukasta, jotka muodostavat yhdessä jättikokoisen Raidenin. Tällä ensimmäisellä kerralla keskityn vain Kaeniin, että ihan yksistäänkin vallan mainio Transformer saa ansaitsemansa huomion ja seuraavalla kerralla keskityn Raideniin.

Kaen on malliltaan  JNR Class DE10 Dieselveturi, jota valmistettiin alun perin vuosina 1966-1978. Wikipedia osaa kertoa, että viimeisimmän tiedon mukaan (2016) näitä saman mallisia vetureita oli toiminnassa vielä 138 kappaletta. Koska Kaen on rahtikäyttöön tarkoitettu veturi, eikä esimerkiksi virtaviivainen shinkansen, niin hän on luonnollisesti myös porukan hitain mutta vahvin. Tämä näkyy myös ulkomuodossa, siten että Kaen on malliltaan vähän lyhyempi, mutta leveämpi kuin muut.  

Aina yhtä tyylikkäästä mustasta lootasta paljastuu jälleen tälle sarjalle tutut tilpehöörit, eli ohjeet, pätkä raidetta ja pyssy, mutta tällä kertaa mukana on myös Gundam/Star Wars-tyylinen valomiekka, joka on kooltaan sen verran reippaan kokoinen, että se on suunniteltu enemmänkin Raidenille. Tarjolla on myös vaihdettava Autobotien logo veturin keulaan. Tämä on arvatenkin yksityskohta, joka lisättiin miellyttämään sekä junapuritaaneja, että Transformers-faneja.

Totuttuun tapaan junamuoto on lähes täydellinen. Mittasuhteet ovat just, eikä melkein ja ainoastaan pienet saumat antavat vihjettä, että tämä on Transformer, eikä junan pienoismalli. Jostain syystä harmaan ja oranssin ja valkoisen yhdistelmä on erityisen silmää miellyttävä ja tyylikäs.  

Muuntautuminen on ehkäpä koko porukan miellyttävin ja mukana on jälleen sarjalle tyypillisiä “ahaa” -elämyksiä. Erityismaininnan ansaitsevat jalat, joissa on erittäin jämäkän ja täsmällisen tuntuinen, pykälittäin liikkuva nivel. Tämä on arvatenkin sitä varten, että samat nivelet on suunniteltu kantamaan yhdistelmämuodossa myös Raidenin paino. 

Myös robottimuodon ulkonäkö on vakuuttava. Lyhyt, mutta leveä olemus poikkeaa selvästi porukan muista hahmoista ja on varmasti osittain myös veturin koon sanelema juttu, koska Kaen on pelkästään veturi, siinä missä muut ovat matkustajajunia, siis pidempiä. Mutta se sopii tämän hahmon riskin näköiseen olemukseen hyvin. Kaikki liikkuu jälleen oikein mukavasti, eikä mukana ole merkittäviä rajoitteita. 

Kaen on porukan viimeinen, mutta ei ollenkaan vähäisin, sillä kaiken kaikkiaan tämä saattaa olla yksittäisistä junaboteista jopa suosikkini. Olemus ja tyylikkäät värit auttavat asiaa, mutta suurin plussa on ehdottomasti miellyttävin muuntautuminen. 

Ensi kerralla katsotaan reilun parin vuoden projektin loppuhuipennusta, eli ensimmäistä koskaan omistamaani Transformers-combineria!


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!

-jarmo 


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Kohtalokkaat Mutantit

 Moi, Marvel-maaliskuu päättyy tänä viikonloppuna ja se tapahtuu melko erikoisen pelin parissa. Vuorossa on Vuoden 2011 X-Men Destiny Xbox 360:lle (pelistä julkaistiin myös PS3, Wii ja DS-versiot). Pelin on kehittänyt Silicon Knights ja julkaissut Activision. X-Men Destiny on erikoinen tapaus siinä mielessä, että pelin kehitykseen ja julkaisuun liittyy aikamoista dramatiikkaa: Silicon Knightsin pomolla, Denis Dyackilla oli tapana rahoittaa studionsa pelejä siten, että hän käytti isojen julkaisijoiden projekteihin myönnettyjä resursseja kehittämään siinä sivussa ohessa muita, studion omia julkaisuja. Pelin maksanut taho siis ei saanut mitä oli luvattu, ainakaan siinä kapasiteetissa, mitä peliä kehittävän studion taholta oli annettu ymmärtää. Joku voisi ajatella, että sehän on vähintään sopimusrikkomus, ehkä jopa petos. Kyllä vain, X-Men -lisenssinhaltija tuohon aikaan, Activision, pääsi ilmeisesti asiasta kärryille ja päätti että pelin julkaisua ei siirretä, oli se peli sitten missä kun