Moi,
Tällä viikolla on vuorossa lootan avausta, mutta mukana on myös uutuuden viehätystä, sillä hahmo ei ole ennen esiintynyt blogissa itsekseen, vaan ainoastaan osana Famicom-pelien hahmokaartia. Katsotaan, miltä näyttää Bandain S.H. Figuarts -sarjan Ultraseven. Figuarts on sarja, joka keskittyy pääasiassa Japanilaisiin tokusatsusarjoihin ja animehahmoihin, mutta tarjolla on myös mm. Star Wars ja Marvel -hahmoja.
Minulla on melko erikoinen historia Ultramanin suhteen, sillä vaikka hahmo ei ole juuri millään lailla iso juttu länsimaissa, eikä juuri lainkaan tunnettu Suomessa, niin Ultraman on silti yksi ensimmäisistä supersankareista, jonka tiesin nimeltä ja tunnistin, tämä siis 80-luvun alkupuolella, samaan aikaan kuin He-Man ja ehkä jopa ennemmin kuin Batman tai Hämähäkkimies. Tähän on syynä kotipaikkakunnallani ollut kioskikahvio, jossa kävin toisinaan ostamassa karkkia tai limua melko pienenä poikana, ehkä 4-5 vuotiaana. Muistan, että kahviossa oli ylhäällä hyllyllä TV, josta tuli milloin mitäkin ohjelmaa, mutta usein viikonloppuisin lastenohjelmia tai animaatioita ja ilmeisesti talossa oli satelliitti, koska siellä näkyi myös ulkomaalaisia TV-ohjelmia. Jollain ihmeen kaupalla siellä pyöri kerran Ultraman. En muista yksityiskohtia niin tarkkaan, että osaisin sanoa oliko se alkuperäisen uusintoja, vai joku uudemmista sarjoista tai leffoista, mutta hahmo oli selvästi Ultraman ja se nimi oli ainoa asia, minkä englanninkielisestä dubbauksesta ymmärsin. Tämä oli jostain syystä erittäin mieleenpainuva kokemus, ehkä Ultramanin designissa ja väreissä oli jotain sellaista, mitä en voinut unohtaa ja muistan sen hetken vieläkin, nyt kun aikaa on kulunut 40 vuotta. Siitä lähtien Ultraman oli pysyvästi supersankareiden rankingin kärkisijoilla, vaikka en sen jälkeen nähnyt hahmoa vuosikymmeniin, ennen 2000-lukua.
Internetin myötä Ultramanin maailma ja etenkin eri sarjojen ja hahmojen määrä avautui aivan toisella tavalla, kun ymmärsin, että sarja ei ollut ainoastaan äärimmäisen suosittu Japanissa, vaan sitä oli tehty käytännössä katkeamatta vuodesta 1966 saakka. Eri Ultramaneja ja sarjoja oli kirjaimellisesti kymmeniä ja TV-sarjojen jaksoja tuhansia kappaleita. Tämä ei edes sisällä näytelmiä ja lavashowta, jotka ovat muuten useimmat myös virallisia tarinoita, jopa ne lapsille ostarilla esitettävät lyhyet näytelmät, joista joku on saattanut nähdä pätkiä. Kun puhutaan pisimpään yhtäjaksoisesti esitetyistä scifisarjoista, tai edes ylipäänsä mistä tahansa sarjoista, niin sanon että Ultramanilla on tässä todennäköisesti ennätys. Kyllä vain, esim. Dr Who ei pärjää, sillä vaikka sarja alkoi muutama vuosi aiemmin (1963 vs 1966), niin sitä ei esitetty yhtäjaksoisesti, vaan Tohtori oli pariin otteeseen useamman vuoden tauolla (1989-1996 ja 1996-2005), siinä missä Ultraman esiintyi muodossa tai toisessa katkeamattomasti. Ultraman on siis kovempi juttu kuin minä silloin aikoinaan, tai ylipäänsä moni muukaan länsimaalainen edes ymmärtää, mukaan lukien asioista hyvin perillä olevat scifiharrastajat.
Tässä vaiheessa joku saattaa kysyä että “Hetkinen, mites tuossa lootassa lukee Ultraseven, eikä Ultraman”. Noh, Ultraseven oli 1967-1968 esitetty sarja, jota alunperin ei suunniteltu suoraksi jatko-osaksi Ultramanille, mutta siitä tuli myöhemmin sellainen. Hahmon nimi tulee siitä, että sarjan supersankari, Dan Moroboshi on Ultra Guard-nimisen muukalaisten jahtaamis- ja maailman avaruusolioiden hyökkäyksiltä puolustusorganisaation kuudes jäsen ja hänen supersankari alter egonsa on ikään kuin seitsemäs. Ultraseven yhdisteli ekan Ultramanin kaijumähistelyä Ultraman sarjojen edeltäjän, scifisarja Ultra Q:n Twilight Zone ja Outer Limits -tyyliseen mysteeriin ja jännitykseen. Sarjan juonet olivat siis usein vähän monimutkaisempia ja sisälsivät hieman “aikuisempaan makuun” elementtejä. Ultraseven oli myös erittäin suosittu ja vielä nykyäänkin on helppo huomata viittauksia Ultraseveniin esimerkiksi uusissa animesarjoissa. Itse katsoin Internetin ihmemaasta löydettyjä Ultrasevenin jaksoja ensimmäisen kerran joskus 2005-vuoden paikkeilla ja sarja teki silloin vaikutuksen. Mainitaan nyt vielä tähän loppuun, että Ultraseven keksi kapseleista vapautettavat monsterit, jotka taistelevat päähahmon puolesta vuonna 1967.
Katsotaan sitten pitkän luennon jälkeen tarkemmin, miltä Ultraseven näyttää: Loota on tyylikäs ja mukana tulee kaikki tarpeelliset tilpehöörit. Efektit Emerium-säteelle, Wide Shotille ja Eye Slugger-bumerangille, joka on samalla Ultrasevenin kypärän harja. Käsiä tulee mukana sopiva määrä eri poseerauksiin. Kypärän design ja kostyymi näyttävät tarkasti sarjan mukaisilta, jopa puvun väri on vähän tarkoituksellisen haalea punainen, eikä kirkas niinkuin voisi luulla, koska 60-luvun puku oli tämän värinen.
Figuartsit liikkuvat hyvin ja niveliä riittää, joten sen suhteen ei tule valittamista. Kyseessä ei kuitenkaan ole äärimmäisyyksiin asti viety liikkuvuus Yamaguchin tapaan, vaan tässä on vähän maltillisempi ja perinteisempi lähestymistapa.
Kaiken kaikkiaan S.H. Figuarts Ultraseven on mainio kuvaus klassisesta supersankarista ja samalla myös ilahduttavan edullinen valinta, noin 50€ hintalapulla postikuluineen ja veroineen. Vielä lopuksi suositus. Jos haluat tutustua Ultramaniin helpolla, ymmärrärrettävällä ja matalan kynnyksen tavalla, niin Netflixin Ultraman Rising -animaatioleffa on mainio tapa tehdä se. Se on muutenkin hyvä, aivan parhaita viime vuosien animaatioita ylipäänsä.
Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!
-jarmo
Comments