Hypitään Huopatossuissa

Moi,

Tällä kertaa vuorossa on melko erikoinen ja odottamaton peli Switchille. Ufouria 2: The Saga on juuri tuoreeltaan ilmestynyt tasoloikka, mutta se mikä tästä tekee erikoisen on, että peli on jatkoa vuonna 1991 julkaistulle Ufouria: The Sagalle, joka on NESin harvinaisemman pään pelejä. Samalla paluun tekee myös tuon ajan pelaajille nostalginen studio, nimittäin kyseessä on maineikkaan Sunsoftin julkaisema peli. Ufouria tunnetaan Japanissa nimellä Hebereke.

Pelin tyyli on tuttua tasoloikkaa, pienillä Metroidvanian elementeillä, eli kyseessä on avoin kartta, jonka kenttiin palataan uudemman kerran, kunhan mukana on sovelias hahmo tai varuste, joka mahdollistaa pääsyn paikkoihin, jotka olivat aiemmin ulottumattomissa. Pelin tarina menee kutakuinkin niin, että Avaruusolento ilmestyy sotkemaan päähahmon, pingviiniä muistuttavan Heben asuinseutuja oudoilla limaolennoilla. Hebeä tämä harmittaa ja hän lähtee laittamaan avaruusolennon ojennukseen. Mukaan lyöttäytyvät myös Kissan ja kissa-cosplayhahmon yhdistelmä O-Chan, Haamu Sukezaemon ja Syvänmeren Krotti Jennifer. Kaikilla hahmoilla on omat vahvuutensa, Mario 2:n tyyliin. Tämän lisäksi automaateista saa ostettua kentistä kerätyillä kolikoilla bonuksia ja uusia ominaisuuksia.

Pelin ehkä omalaatuisin osa-alue on sen ulkoasu, joka näyttää siltä, kuin maailma ja hahmot olisi askarreltu huovasta. Kaikki näyttää hieman pyöreältä ja pörröiseltä, muttei kuitenkaan ihan samalla tavalla kuin vaikka Yoshi’s Woolly Wordissa. Tämä tuo peliin omanlaisensa tunnelman. Toinen omalaatuista tunnelmaa luova asia on pelin dialogi ja huumori. Heben ja kumppaneiden keskustelut ovat lähes poikkeuksetta joko vitsejä, jotka liittyvät pelin tapahtumiin tai sitten jotain, mikä esittää pelaajalle hahmojen erilaisia, usein koomisia luonteenpiirteitä. Huumorin tyyli on..sanoisinko erikoista, mutta jotenkin se sopii pelin rentoon ja muutenkin omintakeiseen tyyliin ja tunnelmaan.

Vaikeustasoa ei ole asetettu tiukalle, joten siltä osin ei liikuta NES-ajan pelien fiiliksissä. Sanoisin, että Ufouria 2 on keskiverto Mariota helpompi, eli sopii lähes kaikille. Myöskään pituutta ei ole paljon, vaan seikkailu on läpi ehkä 3-4 tunnin kuluttua. Tämä sopii minulle vallan mainiosti, sillä tälläkin hetkellä on tarjolla useita pitkiä pelejä, joita olisi jossain vaiheessa tarkoitus aloittaa.

Ufouria 2 on simppeli ja oikein sympaattinen tasoloikka, jonka vahvin myyntivaltti on nostalgia NES/Famicom-ajan pelisarjaa ja Sunsoftia kohtaan. Kyllä tätä muutkin voivat pelata ihan mielellään, mutta kohderyhmä on varmasti ollut tiedossa kun tätä alettiin tekemään.

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!

-jarmo

Comments

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista. Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...

Malone Plays

Search This Blog