Skip to main content

Marvel vs Capcom kokoelma, osa 3

 Moi,

Tällä viikolla on aika tehdä nopea katsaus Capcomin Marvel-kokoelman kolmanteen peliin, joka on X-Men vs Street fighter vuodelta 1996 ja samalla sarjan ensimmäinen todellinen crossover. 

Ensimmäistä kertaa 17 hahmon kaarti on jaettu tasan 8 & 8, plus Akuma tuttuun tapaan bonushahmona. Mukaan mahtuvat niin ikään ensimmäistä kertaa myös sarjan kestosuosikit, sekä ysärin Marvelin suosituin pariskunta, Rogue ja Gambit. Tällä kertaa pelin pääpahiksena on Apocalypse, joka on Magneton ohella ehkä parhaiten tunnettu X-Pahis. Apocalypsen mutanttivoimiin kuuluu muodon ja koon muutos, joten ensimmäistä kertaa sarjassa pomotaisteluna on valtavan kokoinen pääpahis. Isokokoisten pomojen perinne on jatkunut sarjassa nykypäiviin saakka. 

Samalla tavoin kuin sarjan aiemmatkin pelit, ainoa kelvollinen konsolikäännös tähän saakka oli Sega Saturnille, muuten ollaan menty enemmän tai vähemmän erilaisten emulaattoreiden varassa.  

Pelin ulkoasu ei ole muuttunut paljonkaan sarjan edelliseen osaan verrattuna, mikä on ymmärrettävää, sillä Capcomin paukut on todennäköisesti käytetty enimmäkseen siihen, että mukaan on saatu Capcomin puolelta kahdeksan kokonaan uutta taistelijaa, sekä kaksi uutta X-Men -hahmoa. Muuten grafiikoista voi sanoa sen verran, että pelin menut ja kenttien taustat ovat todella miellyttävää katseltavaa. Tämä peli sisältää joitain kaikkien aikojen suosikkejani mukana olevien hahmojen piirroksista pikselimuodossa. Street Fighter-hahmot muistuttavat Alpha-sarjan versioitaan, eli ovat keskimäärin hieman nuoremman näköisiä, kuin mihin on totuttu. 

Myös pelin ohjaustuntuma on ennallaan, lukuunottamatta paria pientä muutosta siihen, kuinka superliikeet ja hahmon vaihto lennosta toimivat tässä pelissä. Edellisen pelin tapaan kyseessä on mekaniikoiltaan nimenomaan iteraatio enemmän kuin alusta saakka mietitty uusi peli. Ysärin Capcomia voisi luonnehtia parhaiten sanoilla “tuttu ja turvallinen”.

X-Men vs Street Fighter on jälleen yksi mainio 2D-mätkintä, vaikka suuria muutoksia ei hahmovalikoimaa lukuunottamatta ollut vielä tässäkään osassa. Tästä huolimatta on hyvä pitää mielessä, kuinka päräyttävää tämän luokan kahden tunnetun brändin yhdistelmä oli vuonna 1996. Nykyään kaikki on multiversumia ja crossoveria, mutta niin ei ollut pelin ilmestymisen aikoihin.


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


 


Comments

Popular posts from this blog

Lucasin Hengessä

 Hei, Tällä viikolla tutustuin lisää Capcom Fighting Collection 2:n valikoimaan. Pelinä on Plasma Sword, tai vaihtoehtoisesti Star Gladiators 2. Peli on alunperin vuodelta 1998, mutta Dreamcastin kotikonsoliversio julkaistiin vuotta myöhemmin. Kolikkopeliversio nähdään siis pelihallien ulkopuolella ensimmäistä kertaa tämän kokoelman myötä.  Plasma Sword jatkaa Capcomin vähemmän tunnettujen 3D-pelien sarjaa selvästi Star Wars-vaikutteisella asetelmalla, missä monen sorttiset avaruustaistelijat kohtaavat perinteisessä 1 vs 1 taistelussa. Pelin pahis on sonnustautunut mustaan, samurain haarniskaa muistuttavaan kostyymiin, joten mielleyhtymä on selvä. Mukana on myös melkoisesti Wookieta muistuttava karvaturri. Hahmoja on melko runsas määrä, mutta valikoima ei ole ihan niin monipuolinen kuin voisi luulla, koska suurin osa hahmoista muistuttaa suuresti jotain toista taistelijaa. Kaikista on siis vähän niinkuin “hyvis” ja “pahis” versiot hieman eri ulkonäöllä.  Capcom käyttää tä...

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Lisää Capcomia

 Hei, Tällä kertaa blogit jatkuvat jälleen Capcomin taistelupelien merkeissä, nimittäin Toukokuussa julkaistiin lisää klassikkopelejä uudessa paketissa. Capcom Fighting Collection 2 sisältää 8 peliä vuosituhannen vaihteen tienoilta, vuosilta 1998-2004. Tällä kertaa mukana on myös Capcomille vähemmän tyypillisiä 3D-taisteluita, joista muutama on varsin harvinaista herkkua. Nyt keskitytään yhteen näistä vähemmän tunnetuista, mutta sitäkin mielenkiintoisimmista peleistä, nimeltään Project Justice, tai Moero! Justice Gakuen, vuodelta 2000. Peli on Rival Schools -nimisen mätkinnän toinen osa. Kuten nimestä voi päätellä, peli on animetyylisen lukion ympärille rakennettu asetelma, jossa koulujen varsin värikkäät oppilaat ja opettajat osallistuvat 3 vs 3 mätkintöhin rehtoria myöten. Tuttujen tyylien, kuten Karaten ja Judon lisäksi tehokkaaksi taistelijaksi oppii pelaamalla mm. baseballia, lentopalloa ja viulun soitolla. Tai sitten vain olemalla liikunnan opettaja. Hahmojen design on lennok...